Unelmakeitaan Iso Omena

”On vain yksi Big Apple. Se on New York”, kirjoitti New York Morning Telegraphin urheilutoimittaja John J. FitzGerald ravikolumnissaan 1920-luvulla ja teki nimen samalla yleisesti tunnetuksi. Hän oli kuullut ilmauksen afroamerikkalaisilta tallimiehiltä New Orleansin raviradalla, kun nämä puhuivat New Yorkin huippukentästä. ”Big Apple. Jokainen nuorukainen, joka joskus on heilauttanut itsensä täysiverisen selkään, unelmoi siitä, ja se on kaikkien hevosmiesten määränpää.”

Ensimmäisen kerran tätä nimitystä New Yorkista käytti kuitenkin jo Martin Wayfarer vuonna 1909. Hän tulkitsi Keskilännessä vallinneita tunteita vertaamalla kaupunkia sellaisen suuren puun hedelmään, jonka juuret tunkeutuvat Mississippiin ja oksat ulottuvat valtamerestä toiseen. Näkökulma oli alkuun kriittinen; big apple eli ’iso omena’ imi suhteettoman suuren osan maan ydinmehusta, koko kansakunnan vauraudesta.

Jazzmuusikot laajensivat sitten menestyksen metaforan käyttöä 1930- ja 40-luvulla. Heille New York ja etenkin Harlemin ja Broadwayn teatterit olivat korkein tavoite. Soittaessaan muualla he olivat kuin katkenneita oksia, mutta kun he olivat New Yorkissa, he soittivat ’Isossa Omenassa’.

Sen jälkeen nimi lähes unohtui mutta palasi 1970-luvulla, kun kaupungin matkailutoimisto etsi keinoja turistien houkuttelemiseksi. Se alkoi mainostaa New Yorkia symbolisen punaisen omenan avulla, ja nykyään Big Apple on kaupungin kansainvälisesti tunnettu lempinimi.

Nyt unelmakeitaan nimi näyttää tehneen maihinnousun Suomeenkin, sentään vielä käännöksenä. Espoon Matinkylään valmistuu syksyllä 2001 uusi ostoskeskus, ns. public-private-partnership-ilmiön tuote, jonka rakentamiseen osallistuvat yrityselämän lisäksi kaupunki ja muutamat yhteisöt. Kauppakeskuksen nimeksi on valittu Iso Omena, jonka nimestä tulee etsimättä mieleen Amerikan ”kaima”. Vierasta esikuvaa noudatetaan siinäkin, että kauppakeskus yrittää mainonnallaan opettaa kansalaisille muotoja, joissa nimen ensimmäinen eli määrittävä osa jätetään suomen kielen vastaisesti taivuttamatta: ”Iso Omenan, tervetuloa Iso Omenaan, tapahtuu Iso Omenassa”. Tämä ilmentää liike-elämään levinnyttä harhakäsitystä, että rekisteröidyn tavaramerkin nimen pitäisi aina näkyä perusmuodossa. Kun tuotemerkkinä on sana tai nimi, se on myös kielen aines. Itse nimi ei katoa minnekään, vaikka sitä suomen kielessä taivutetaan.

Kauppakeskuksen mainonnasta seurasi, että jossain vaiheessa koko alueen nimeksi haluttiin Omenakallio; kaupungin omat alkuperäiset nimet tai niiden mukaisesti suunnitellut uudet nimet olivat jäädä jalkoihin. Kestävämpi ja kulttuurisempi ratkaisu lienee kuitenkin syntymässä.

Nimien ja niihin liittyvän symbolimaailman keinotekoinen luominen onnistuu yleensä silloin, kun niillä on konkreettinen sidos siihen paikkaan, johon ne liittyvät. Maailmankaupungin lempinimellä Big Apple on omassa ympäristössään lähes satavuotiset juuret, mutta Espoossa Omena-nimet ovat lainatavaraa. Kun espoolainen kauppakeidas on kertonut suunnittelunsa lähtökohdaksi ympäristöystävällisyyden, sen toivoisi ulottuvan myös paikallisen nimistön kunnioittamiseen ja oman suomenkielisen nimen suomenmukaiseen taivuttamiseen.

SIRKKA PAIKKALA

Julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 11.4.2000.