Mustasukkaisuutta yli rajojen

Mustasukkainen on sanana kummallinen. Mitä tekemistä sukilla on tunteen kanssa? Miten se, että epäilee mielitiettynsä uskollisuutta ja pelkää kilpailevansa hänestä jonkun toisen kanssa, liittyy sukkiin?

Mustasukkaisen synonyymi on mustankipeä. Sillä taas on sanatarkka vastine ruotsissa: svartsjuk. On katsottu, että mustasukkainenkin perustuisi samaan ruotsin sanaan. Kyseessä olisi käännösvirhe, johon sanojen sjuk ja sukka äänteellinen läheisyys on kääntäjän eksyttänyt. Käsitys on väärä. Mustasukkaisella on ruotsalainen esikuva, mutta se ei ole svartsjuk.

Pohjanmaan ruotsalaismurteissa tunnetaan sanonta gå med svartsockar ’kulkea mustissa sukissa’. Sillä viitataan mustankipeyteen. Voisi ajatella, että ilmaus on peräisin suomesta. Se olisi suomen olla mustasukkainen -sanonnan ruotsinnos. Tämä mahdollisuus on pakko sulkea pois, koska sanonta tai sen läheinen vastine on tunnettu myös riikinruotsissa. Ruotsalainen runoilija Lucidor, joka eli 1600-luvulla, käyttää mustasukkaisena olemisesta ilmausta bära tai draga svarta strumpor ’pitää mustia sukkia’. Sanonta esiintyy monilla muillakin ruotsalaiskirjailijoilla aina 1800-luvun alkupuolelle saakka.

Ruotsista mustien sukkien tie johtaa Norjaan. Entisaikojen norjalaisilla mustasukkaisuus on ollut svarthososjuke ’mustasukkatauti’. Norjalla ja Englannilla on tunnetusti ikivanhat yhteydet. Siitäkö johtuu, että muinoin Englannissakin on käytetty samaa kielikuvaa, tosin niin, että mustan tilalla on keltainen? Englannin sanonnalla to wear yellow stockings ’käyttää keltaisia sukkia’ on tarkoitettu mustasukkaisena, mustankipeänä olemista.

Keltainen on monissa kielissä ja kulttuureissa sapen väri, katkeruuden väri. Musta kuuluu suruun, apeuteen, ikävään. Synkkyyteen vajonneen ”mieli on käynyt mustaksi” tai ”musta murhe on täyttänyt mielen”.

Tunteet ja värit liittyvät yhteen. Suomen harmi ja harmaa ovat samaa alkuperää, samoin viha ja vihanta, joka paikoin murteissa on vihreän synonyymi. Latinan sanalla lividus on sekä merkitys ’lyijynharmaa, sinertävä’ että ’kateellinen, mustasukkainen’.

Sukka-sanan rooli mustankipeyttä merkitsevässä sanassa tai ilmauksessa on pitävää selitystä vailla. On arveltu, että musta sukka saattaisi liittyä pantomiimiteatteriin, jossa näyttelijöiden vaatteiden värien tarkoituksena oli ilmentää tunteita.

Mustasukkaisuus on pelkoa hylätyksi ja petetyksi tulemisesta. Sukka ei ole ainoa pukine, joka torjutuksi tulemisen ilmauksiin liittyy. Karkauspäivänä moni kosituksi tullut poikamies on kieltäytymisen merkiksi joutunut ostamaan hamekankaan – ainakin kuvallisesti. Kosinnassa epäonnistunut on puolestaan saanut rukkaset. Se, joka hylkää toisen ehdotuksen, viittaa tälle kintaalla. Torjutuksi tuleva saa torjujalta kenkää. Ehkäpä mustat sukat ja mustasukkaisuus kuuluvat tähän samaan sarjaan.

MATTI VILPPULA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 2.11.2004.