Kotimaisten kielten keskuksessa toimitetaan laajoja sanakirjoja, jotka kuvaavat muun muassa yleiskieltä, murteita ja vanhaa kirjasuomea. Näillä sivuilla annetaan sanakirjojen lisäksi tietoa kyseisistä kielistä ja kielimuodoista sekä niihin liittyvistä kieliaineistoista.
Suomen yleiskielen sanakirja kuvaa muun muassa sanojen merkityksiä, käyttöä ja tyylisävyjä. Näillä sivuilla kerrotaan myös nykysuomen sana-aineistoista.
Suomen murteiden sanakirja kuvaa kaikkien suomen kielen murteiden sanastoa, sanojen merkityksiä, käyttöä ja maantieteellistä levikkiä.
Suomen etymologinen sanakirja tarjoaa kattavasti tietoa suomen kielen sanojen alkuperästä.
Vanhan kirjasuomen sanakirja kuvaa sanastoa, jota esiintyy 1540-luvulta vuoteen 1810 asti suomeksi julkaistussa kirjallisuudessa. Sanakirjassa on tietoa niin sanojen merkityksistä kuin käyttöyhteyksistäkin.
Karjalan kielen sanakirjassa kuvataan vienankarjalan, eteläkarjalan ja livvinkarjalan murteita. Selitekielenä on suomi.
Kaksikielisen sanakirjan lähtökieli eli kieli, josta käännetään, on suomi. Kohdekieli eli kieli, jolle käännetään, on ruotsi.
Kaksikieliset Suomi–viro-suursanakirja ja Viro–suomi-sanakirja sisältävät jokapäiväistä nykykielen sanastoa sekä erikoisalojen keskeisiä termejä.
Ordbok över Finlands svenska folkmål kuvaa kattavasti Pohjanmaan, Turunmaan, Ahvenanmaan ja Uudenmaan ruotsalaismurteiden sanaston.
Sanakirjojen tavoitteena on palvella maahanmuuttajia sekä tulkkeja ja kääntäjiä. Kotus on julkaissut somalisanakirjan sekä kurdien pääkielten kurmandžin ja soranin sanakirjat.
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut monenlaisia sanakirjoja ja sanastoja. Näillä sivuilla esitellään muun muassa vanhoja yleiskielen sanakirjoja sekä romanikielen ja viittomakielten sanakirjoja. Sivuilla on myös vuosina 1951–1961 ilmestyneen Nykysuomen sanakirjan näköisjulkaisu.
