Kotimaisten kielten teemavuosi

Antropologian Keskus / MTÜ Rakendusliku Antropoloogia Keskus toteuttaa vuosina 2025–2026 yhdessä Helsingin yliopiston ja Virolaisyhdistysten verkosto Suomessa ry:n (EOVS) kanssa laajan tutkimuksen, jossa selvitetään Suomessa asuvien vironkielisten perheiden kielenkäyttöä, viron kielen oppimista sekä tekijöitä, jotka tukevat tai vaikeuttavat viron kielen siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Tutkimus toteutetaan Viron ulkoministeriön toimeksiannosta, ja sen tuloksia hyödynnetään viron kielen opetuksen ja käytön kehittämisessä Suomessa.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan Viron suurlähetystössä Helsingissä 21.5.2026.

Språkliga inblickar i identiteten – Flerspråkighetens möjligheter i ordkonst

Ohjelma

11.00–11.10 Tervetuloa – Välkommen!

11.10–12.00 Att arbeta med flerspråkiga barn och unga kring årets Nobelpristagare i litteratur samt hens texter. Nobel i Rinkeby och Tensta, Annelie Drewsen. (svenska/english)

12.00–12.40 Annika Sandelin ja Laura Ruohonen keskustelevat lyriikasta – om skrivande, om översättningar, om litterära influenser. (suomi/svenska)

12.40–13.35 kahvi/tee + voilepä – kaffe/te + smörgås

13.35–13.45 Framtidshopp – eller inte. Diktframträdande av Sydkustens ordkonstskolas elever (svenska)

13.45–14.45 Dialogi identiteetistä, kielistä, kulttuurista ja kirjallisuudesta Amani Al-mehsen ja Ranya ElRamly-Paasonen. (suomi)

14.45–15.15 Rinnakkaiset työpajat – parallella workshoppar:

• Katri Tapola ja Sayed Mohammad Munir: Sananviljelyä suomeksi ja farsiksi/dariksi. سخن آرایی به زبان فنلندی و فارسی/دری
• Ranya ElRamly-Paasonen: Kirjoittaminen nuorten kanssa (suomi)
• Annika Sandelin: Workshop kring önskedrömmar (svenska)

15.15–15.30 tauko – paus

15.30–16.00 Rinnakkaiset työpajat – parallella workshoppar (katso yllä – se ovan)

Suomen sanataideopetuksen seuran Kevätfoorumi on avoinna kaikille kiinnostuneille. Osallistuminen on maksutonta, mutta paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittauduthan mahdollisimman pian, mutta viimeistään maanantaina 11. toukokuuta. Peruutathan osallistumisesi (posti@sanataide.fi), jos et pääse osallistumaan. Veloitamme kokous- ja ruokailukuluista 50 € henkilöiltä, jotka eivät ilmoita osallistumisen peruuntumisesta.

Föreningen för ordkonstundervisning i Finland arrangerar vårforumet och det är öppet för alla intresserade. Det kostar inget att delta i vårforumet, men antalet platser är begränsat. Anmäl dig gärna så fort som möjligt men senast måndagen den 11 maj. Avboka om du får förhinder (posti@sanataide.fi). Vid utebliven närvaro utan avbokning debiteras 50 € för mötes- och måltidskostnader.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

Fredagen 22.5.2026 är det dags för den årliga språkvårdsdagen, Hugo Bergroth-dagen, som i vanlig ordning går av stapeln på Hanaholmen i Esbo.

Den här gången handlar språkvårdsdagen om berättande. Hur får vi fram vårt budskap så att det engagerar mottagarna? Vad händer med berättelsen när den översätts från ett språk till ett annat?

Vi får höra om propaganda och annan informationspåverkan, om populärvetenskapligt berättande och audiovisuell översättning men också om muntligt berättande. Dessutom berättar Språkrådet om aktuella språkfrågor och SAOL-redaktionen om den senaste upplagan av ordlistan.

Språkvårdsdagen är ett svenskspråkigt evenemang som riktar sig till en intresserad allmänhet och alla som jobbar med språk.

Anmälning senast 8.5.

Kansainvälisenä selkokielen päivänä Selkokeskus kannustaa kaikkia jakamaan tietoa selkokielestä, selkokielisistä materiaaleista ja selkokieltä edistävästä toiminnasta.

Voit osallistua selkokielen päivän viettoon esimerkiksi jollakin seuraavista tavoista:

• Tee sosiaalisen median julkaisu, jonka jaat selkokielen päivänä. Kerro esimerkiksi julkaisemistasi selkomateriaaleista, tarjoamistasi selkokielisistä palveluista tai yleisesti selkokielestä.
• Jaa Selkokeskuksen julkaisuja sosiaalisessa mediassa selkokielen päivänä.
• Kirjoita selkokieleen liittyvä artikkeli tai muu teksti.
• Järjestä selkokieleen liittyvä tapahtuma, esimerkiksi lukupiiri tai kirjanäyttely.

Merkitse sosiaalisen median julkaisuihisi aina @selkokeskus, niin Selkokeskus voi jakaa niitä omilla kanavillaan.

Mitä olet aina halunnut tietää selkokielestä? Selkokeskus järjestää Kysy selkokielestä ‑livelähetyksen selkokielen päivänä 28.5.2026. Voit seurata lähetystä Selkokeskuksen Instagram-tilillä klo 14.00–14.30.

Esitä kysymyksesi selkokielestä lähetyksen aikana tai ennakkoon nimettömästi Webropol-lomakkeella.

Tapahtuma on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita selkokielestä ja selkokielisistä materiaaleista.

14. Jyväskylän Kevät, kaikille avoimia kulttuurikeskusteluja maalis-toukokuussa 2026. Esiintyjät tutkijoita eri yliopistosta, kirjailijoita ja muita asiantuntijoita.

Järjestäjä Lassi Nummen seura ry. Suojelija Leena Nissilä, joka on dosentti, filosofian tohtori ja Kotimaisten kielten keskuksen johtaja.

Kotimaisten kielten teemavuosi pannaan ohjelmassa merkille. Tilaisuuksissa korostuu jokaisen oikeus äidinkieleen, kielen ja kirjallisuuden merkitys ihmiselle ja kulttuurille sekä Jyväskylä kirja-, kulttuuri- ja yliopistokaupunkina. Myös kaupungin synty suomenkielisen oppi- ja kirjasivistyksen kehdoksi saa esittelynsä. Yksi aihe ovat kirjailija- ja kulttuurisuvut.

Ohjelma tarkentuu ja päivittyy mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti tapahtuman kotisivulle Facebookissa: Jyväskylän Kevät ja Syksy 2026. Useimpia webinaareja voi seurata suorana lähetyksenä. Verkkotilaisuuksien tallenne tulee Facebookin lisäksi Jyväskylän Kevään Youtube-kanavalle. Jyväskylän Kevään keskustelujen livestriimejä katsovat vuosittain tuhannet ihmiset.

Ohjelma (muutokset mahdollisia)

Lassi Nummen seurassa

Dosentti Katriina Kajanneksen artikkelista selviää, millainen yhdistys on tapahtuman järjestävä Lassi Nummen seura ry. Tekstin luettuaan tietää, kuka Lassi Nummi oli, miksi tämän järjestön kotipaikka on Jyväskylä, mitä toimintaa sillä on ja miksi se toteuttaa Jyväskylän Kevään.

Nummet 21.3. klo 18

Nummi-suvun kirjailijat ovat suomenkielisen kirjallisuuden keskeisiä nimiä ja samalla tunnettuja kansainvälisistä yhteyksistään ja kosketuksistaan Kiinaan. Erityisesti Lassi Nummelle suomen kieli ja omakielinen kirjallisuus olivat arvo sinänsä. Myös hänen lyriikkansa uskonnollinen ilmaisu kiinnostaa, samoin kokonaistaideteoksen idea. Miten perhe ja suku vaikuttavat jäseniinsä?

Osallistujat: Elokuvaohjaaja, teatteritaiteen tohtori Ilari Nummi, psykologi, laillistettu psykoterapeutti Sari Riepponen ja väitöskirjansa Pentti Saarikosken uskonnollisesta kielestä kirjoittanut teologian tohtori Arto Köykkä, joka johdattelee keskustelua.

Krohnit 25.3. klo 14

Krohnin kulttuurisukuun kuuluu vuosisadasta toiseen eri taiteiden ja tieteiden merkittäviä edustajia. Heitä oli Aleksis Kiven lähimmissä ystävissä ja auttajissa ja jo 1800-luvulla suomen kielen kehittäjissä, kielentutkimuksessa, kielipolitiikassa ja kansanrunoudentutkimuksessa. Huomattavia kirjailijoita suvussa on jo kolmantena vuosisatana.

Osallistujat: Professori Pirjo Lyytikäinen, dosentti, kulttuurihistorian yliopistonlehtori Maarit Leskelä-Kärki ja filosofian maisteri Hilkka Oksama Krohnien sukuseuran hallituksesta. Keskustelua johdattelee professori Karl-Erik Michelsen.

Tapperit 28.3. klo 13

Veljekset Marko, Harri, Kain ja Yrjö Tapper vanhempineen ovat oleellinen osa ei vain Saarijärven ja Jyväskylän vaan myös Suomen historiaa. Marko Tapio ja Harri Tapper ovat proosan ja sen ilmaisun uudistajia. Nyt heidän työtään katsotaan tämän päivän kannalta.

Osallistujat: Filosofian tohtori, viestintäpäällikkö Matti Kuhna, joka on väitellyt Marko Tapion tuotannosta Jyväskylän yliopistossa, filosofian tohtori, museotoimenjohtaja Kirsi Hänninen ja keskustelun johdattelijana filosofian maisteri, eläkkeellä oleva kirjastonjohtaja Ilkka Hirvi.

Rauha- ja sotapuhe 9.4. klo 14

Käsitykset omasta ja toisten kulttuurista muuttuvat kriisivaiheessa ja sodassa. Mitä mahdollisuuksia ja näkökulmia rauhan tavoittelulla ja rauhalla on eri tilanteissa, ja miten sota- ja rauhapuhe eroavat toisistaan?

Osallistujat: Professori Jyrki Nummi, professori Juhani Niemi, professori Jukka Kekkonen ja dosentti, historiantutkija Erkki Tuomioja.

Saamen kielet ja Saamen tilanne 16.4. klo 14

Miten pieni Saame tuottaa niin paljon luovuutta, taiteita ja muuta kulttuuria? Hankkeet ja niiden aikaansaannokset valottavat nykytilannetta ja kulkua huomiseen. Tutustumme muutamaan kieliä ja luontoa koskevaan hankkeeseen ja Saamen ajankohtaisiin kysymyksiin.

Osallistujat: Hankepäällikkö Joni Gauriloff, Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne-Kriste Aikio, puheviestinnän lehtori, eläkkeellä (Jyväskylän yliopisto) Maritta Stoor-Lehtinen ja professori Jukka Kekkonen.

Jyväskylän opettajaseminaarin kulttuuriperintö 27.4. klo 13

Vuoropuhelu antaa tutkimuspohjaista tietoa opettajaseminaarin yleisestä merkityksestä ja annista suomenkieliselle oppi- ja kirjasivistykselle, musiikille ja joulun ja muiden juhlien vietolle. Mikä on tänään opettajaseminaarin kulttuuriperintö?

Osallistujat: Yliopistotutkija, dosentti Antti Pirhonen johdattelee keskustelua, mukana yliopistonlehtori, dosentti Lauri Kemppinen, post doc -tutkija, filosofian tohtori Anna-Kaisa Ylikotila ja filosofian tohtori, lehtori emerita Erja Kosonen.

Salamat 5.5. klo 18

Hannu Salaman laaja tuotanto on usean vuosikymmenen ajalta kirjallisuuden ydintä. Radikaalin yhteiskunnallisuuden lisäksi sen tekee kiinnostavaksi rakenteiden ja ilmaisun uudistus. Hän ei ole ainoa kirjailija suvussaan. Luvassa on tuoreita näkökulmia aiheeseen.

Osallistujat: Filosofian tohtori, Hannu Salama -seuran puheenjohtaja Milla Peltonen, Aapo Kukko ja Veli-Pekka Leppänen. Johdattelijana filosofian maisteri, eläkkeellä oleva kirjastonjohtaja Ilkka Hirvi ja teknisenä avustajana Lasse Poser.

Australiassa suomea opiskelevien aikuisten kirjakerho, jossa luetaan Miika Nousiaisen kirjaa Juurihoito Hanna Männikkölahden tekemänä selkomukautuksena. Mukana on seitsemän opiskelijaa eri puolilta Australiaa. Kirjakerho on Sydneyn Suomi-koulun järjestämä verkkolukupiiri, joka kokoontuu maanantai-iltaisin.

Lisätietoja: learnfinnish[at]sydneynsuomikoulu.org

Vasa är en mångspråkig stad och under evenemanget ”Minun Vaasani – Mitt Vasa” uppmärksammar vi särskilt det levande tvåspråkiga Vasa (finska och svenska), samt teckenspråk på både finska och svenska.

Det blir ett World café -koncept med tre huvudteman för diskussion:

1. Hur skapar vi ett mera inkluderande lokalsamhälle för alla invånare i Vasatrakten?
2. Arbete och utbildning
3. Fritid, hälsa och välmående

Vi inkluderar nyckelpersoner i staden som facilitatorer och vill föra fram invånarnas tankar och önskemål i ett hurdant Vasa de vill bo och känna sig inkluderade. Därtill kommer det karelska språket, romani och samiska att synas i form av information och en tävling, samt ett par musikinslag.

Giellavealgu – Kielenvaihtaja Språkväxlare on osallistava ja elämyksellinen lastenooppera, joka esitetään erityisesti kouluille ja päiväkodeille järjestettävissä maksuttomissa päiväesityksissä. Tapahtuma kutsuu lapset tutkimaan pohjoisen kie­liä, kulttuureja ja luontoa taiteen keinoin – turvallisesti, uteliaasti ja yhteisöllisesti.

Näytöksiä esitetään 13.–15. tammikuuta 2026 Aleksanterin teatterissa, Helsingissä.

Kohdeyleisö

Lapset 4–12 vuotta, erityisesti:

• päiväkotiryhmät
• esikoululaiset
• alakoulun 1.–6. luokat
• S2- ja monikieliset ryhmät
• kulttuuri- ja taidepainotteiset ryhmät

Tapahtuma soveltuu hyvin myös niille lapsille, joiden äidinkieli ei ole suomi – teoksessa hyödynnetään useita kieliä (saame, suomi, ruotsi sekä lasten omat kielet).

Tapahtuman tavoite

Tavoitteena on vahvistaa lasten

• monikielisyyttä ja kielellistä rohkeutta
• ymmärrystä alkuperäiskulttuureista, erityisesti saamelaisesta näkökulmasta
• ympäristöherkkyyttä, pohjoisen luonnon tarinoiden kautta
• osallisuutta ja yhteisöllisyyttä taiteen ja osallistavan musiikin avulla.

Tapahtuman kulku

Lastenooppera Giellavealgu – Kielenvaihtaja (n. 40 min)

Sinirinta-lintu eli Giellavealgu palaa pohjoiseen mutta huomaa unohtaneensa oman kielensä. Hän kohtaa Njalla- ja Skuffi-hahmot (naali ja tunturipöllö), jotka auttavat häntä löytämään sanansa uudelleen. Juoni kuljettaa katsojan pohjoisen kielellisiin ilmiöihin, eläimiin ja vuodenkiertoon.

Musiikki yhdistää saamelaisen äänimaailman, lastenlaulun rytmiikan ja oopperan elementtejä. Esityksessä on helppoja osallistavia osuuksia, kuten rytmikäskyjä ja lyhyitä melodioita, joihin lapset voivat liittyä mukaan.

Esityksen jälkeen esiintyjät jäävät hetkeksi lavalle, ja lapset voivat kysyä hahmoilta ja taiteilijoilta kysymyksiä.

Kokonaiskesto: noin 50 minuuttia sisääntuloineen ja poistumisineen.

Tapahtuman erityispiirteet

Täysin maksuton kouluille ja päiväkodeille.

Ensimmäinen lastenooppera, jonka on säveltänyt saamelainen säveltäjä Pessi Jouste yhdessä Elias Niemisen kanssa.

Esitys käyttää modulaarista, ekologista lavastusta, joka tuo pohjoisen luonnon tunnelman lähelle lapsia.

Lapsiystävällinen, visuaalinen ja lämminhenkinen kokonaisuus.

Tapahtuma tukee opetussuunnitelman tavoitteita: kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja monikielisyys.

Kenelle tapahtuma sopii?

• Koulun kulttuuripäiviin
• Päiväkotien musiikki- ja teemapäiviin
• Osaksi laajempaa monikielisyysprojektia
• Ensikosketukseksi oopperaan ja pohjoiseen kulttuuriin

Miksi osallistua?

Giellavealgu tarjoaa lapsille taide-elämyksen, joka

• vahvistaa omaa ääntä ja kielellistä identiteettiä
• herättää uteliaisuutta erilaisia kulttuureja kohtaan
• näyttää, että kielten moninaisuus on rikkaus
• luo turvallisen tilan musiikilliselle ja kielelliselle leikille
• jättää lapsille konkreettisen, positiivisen kokemuksen omasta osallisuudestaan.

Puhetaitokilpailu on Opinlakeus-oppilaitosverkoston nuorille (toisen asteen opiskelijat eteläpohjalaisissa oppilaitoksissa). Kilpailussa opiskelijat pitävät puheen annetusta aiheesta. Yhteistyötä tehdään oppilaitosten äidinkielen opettajien kanssa ja finaaliin jatkavat opiskelijat saavat lisäksi maksutonta puhetaitovalmennusta.

Tapahtuma on jo perinteeksi muodostunut Seinäjoen rotaryklubien ja Opinlakeus-oppilaitosverkoston yhteistoimintamuoto, joka toteutetaan vuosittain Opinlakeus-messujen yhteydessä.

Järjestelyissä ja tuomaristossa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto, Ilkka-Pohjalainen, YLE, puhetaidon valmentaja Kasper Kylmälä ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Puhetaitokilpailun finaali järjestetään Seinäjoki-areenalla Opinlakeus-koulutusmessujen yhteydessä 15. tammikuuta 2026.

Millaisia olivat vuonna 1906 otetut suomalaistetut sukunimet? Entä kuinka lemmikin tai robotti-imurin voisikaan nimetä? Nimikioski-työpajassa on luvassa nimien tarkastelua monesta kulmasta. Ohjelmaan sisältyy kaksi draamallista asiantuntijakeskustelua, joissa pohditaan yhdessä, millaisia uudet nimet voivat olla ja millaisia ominaisuuksia nimiltä odotetaan.

Yleisö pääsee halutessaan myös jakamaan omia nimiehdotuksiaan tai nimiin liittyviä henkilökohtaisia tarinoitaan. Lisäksi työpajassa tehdään nimitehtäviä ja asiantuntijat vastaavat nimikysymyksiin. Tietoa sukunimistä ja muista nimistä on tarjolla koko työpajan ajan posterien ja kirjojen avulla, ja mukaan voi tulla myös vain kuuntelemaan missä vaiheessa tahansa.

Ohjelma

• 17.00 Työpaja avautuu
• 17.15–17.25 Draamallinen keskustelu, jossa sukelletaan vuoteen 1906 ja pohditaan sukunimien suomalaistamista
• 18.00–18.10 Draamallinen keskustelu, jossa mietitään nykyajassa minkä nimisiä kodinkoneita ja tuotteita meillä on apunamme
• 18.30 Työpaja päättyy

Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki, Borg, 2. kerros.

Puhutaanko Helsingissäkin murretta? Vieläkö savolaiset viäntävät ja kiäntävät – ja miten murre soljuu rap-lyriikassa? Mitä murteiden tutkija voi ammentaa vanhoista haastatteluaineistoista? Kielentutkijat Harri Mantila, Milla Uusitupa, Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna kertovat Tieteiden yön tilaisuudessa uusimmasta murretutkimuksesta. Illan lopuksi rap-artisti Hannibal pohtii murteen voimaa taiteessa ja esittää musiikkiaan.

Ohjelma

• 17–19.30 Murteisiin ja murteiden tutkimukseen liittyviä aineistoja ja teoksia esillä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistossa ja kirjastossa. Tutustu kaikille avoimen tieteellisen erikoiskirjastomme palveluihin ja aineistoihin.
• 18.00–18.30 Mitkä murrepiirteet elävät ja mitkä ovat taantumassa? Harri Mantila kertoo kirjastaan Suomen nykymurteet (SKS).
• 18.30–19 Millaisia lauseita ja lausumia murteissa käytetään, ja miten niitä tutkitaan perinteisistä murrehaastatteluista? Sanovat syntaksiksi ‑kirjan toimittajien Milla Uusituvan, Hannele Forsbergin ja Maria Vilkunan haastattelu.
• 19.00–19.30 Rap-artisti Hannibal esittää musiikkiaan ja kertoo murteiden käyttämisestä rap-lyriikassa.

Illan juontaa kirjastonjohtaja Ulriikka Puura (SKS). Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Tilaisuus järjestetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa osoitteessa Hallituskatu 1, 00170 Helsinki. Juhlasaliin mahtuu 100 henkeä.

Sisäänkäynti liikuntaesteisille on SKS:n Mariankadun puoleiselta ulko-ovelta soittamalla ovisummeria tai numeroon 040 534 8933.

Suosittelemme saapumaan SKS:aan julkisilla liikennevälineillä, pyörällä tai jalan.

Tervetuloa hakemaan työkaluja, joilla edistää kotimaisten kielten oppimista!

Milloin?

27.1.2026 klo 12–14

Missä?

Teamsissa! Linkki tapahtumaan löytyy verkkosivulta. Tilaisuuden tallenne katsottavissa samalla sivulla tilaisuuden jälkeen kahden viikon ajan.

Mitä?

Webinaarin alkuosassa (1 h) esitellään tuotoksia ja työkaluja, joita VIERKO 2 on tuottanut kaikkien vapaaseen käyttöön. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan briiffaus kotimaisten kielten teemavuodesta (Leena Nissilä, Kotus).

Webinaarin jälkiosassa (1 h) kuullaan, mitä toimintaa on luvassa vuonna 2026, eli orientoidutaan myös käytännön ohjein hankeen seuraaviin steppeihin.

Mikä on VIERKO 2?

Kyseessä on ammatillisen koulutuksen strategiahanke, jonka ympärille muodostuu 71 koulutuksen järjestäjän verkosto.

Verkosto kehittää kotimaisten kielten opetuksen laatua ja tarjontaa. Hanke on vuosien 2024 ja 2025 aikana tuottanut vaikuttavan määrän työkaluja kielitaidon ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. Kaikki materiaali löytyy aoe.fi-palvelusta:

Kotikielen Seura, Pääkaupunkiseudun suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry, Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry, Stadin Slangi ry, Hesteon ja Heikki ja Marjatta Paunosen koululaiskielirahasto sekä Työväen Arkisto järjestävät Helsingin kouluissa suuren slanginkeruukilpailun tammikuussa 2026.

Kilpailuaika on 12.–30.1.2026.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Helsingin suomenkieliset koulut, joissa on yläkoulu ja/tai lukio sekä suomenkieliset ammattioppilaitokset.

Kilpailussa on kaksi sarjaa: 1) yläkoulut ja 2) lukiot ja ammattioppilaitokset.

Huom. yläkouluissa kysely sopii parhaiten 9-luokkalaisille. 7- ja 8-luokkalaiset ovat ehkä liian nuoria joidenkin aihepiirien sanaston kyselemiseen. Opettaja voi päättää asian oman harkinnan mukaan vilkaistuaan kyselyä.

Palkinnot kummassakin sarjassa

1. palkinto 300 euroa, 2. palkinto 200 euroa, 3. palkinto 99 euroa. Lisäksi kolme lahjakorttia Stadin Slangi ry:n kauppaan.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan myös 10 Tradekan aterialahjakorttia (2 pizzaa & juomat).

Palkintovarat ovat peräisin Hesteon ja Heikki ja Marjatta Paunosen koululaiskielirahastolta sekä Stadin slangi ry:ltä.

Tulosten julkistaminen ja palkintojen jako tapahtuu Kotikielen Seuran 150-vuotisjuhlaseminaarissa 14.3.2026.

Kilpailun tarkoituksena on saada kootuksi mahdollisimman monipuolinen aineisto nykynuorten keskuudessaan käyttämästä slangista. Koska keruun kohteena on nuorten keskenään käyttämä slangi ja puhekieli, kaikki kerättävät ja tallennettavat sanat ja ilmaukset eivät ole korrekteja, vaan toivomuksena on, että oppilaat vastaavat mahdollisimman rehellisesti sen mukaan, millaisia ilmauksia, jopa solvauksia tai muuten alentavia ilmauksia tai haukkumasanoja he käyttävät. Muutenkaan keruussa ei kaihdeta arkaluonteisia aihepiirejä, vaan esimerkiksi seurusteluun ja seksuaalisuuteen sekä päihteiden käyttöön liittyvät aihepiirit ovat keruun kokonaisuuden kannalta keskeisiä.

Toivomuksena on, että kilpailun järjestämisestä huolehtivat opettajat rohkaisevat vastaajia olemaan mahdollisimman avoimia ja rohkeita vastauksissaan.

Lisätietoja kilpailusta on luettavissa Kotikielen seuran verkkosivuilta. Sivulla katsottavissa mm. luettelo yleiskielen sanoista ja aihepiireistä, joihin kysellään slangivastineita.

Tervetuloa juhlimaan saamelaisten kansallispäivää Inariin nuorisotila Vintille perjantaina 6.2. klo 18 alkaen! Luvassa Aleksi Ahlakorven stand up -keikka klo 18.30, ja sen jälkeen herkuttelua. Keikka on suomeksi ja pohjoissaameksi. Tapahtuma on nuorille tarkoitettu, 13-vuotiaista ylöspäin.

Stand up -keikka striimataan myös livenä Discordiin, joten keikkaa voi seurata muualtakin! Tällä koodilla pääset liittymään Saamelaisnuoret Discord-palvelimelle: PSd5MfHz5s

Föreläsning inom den Studia Generalia med namnet På tal om Norden som ordnas online tre gånger per termin vid Åbo universitet (läroämnet nordiska språk). För arrangemangen står projektet Åbo i Norden som finansieras av Svenska kulturfonden 2024–2027.

Kansainvälistä naistenpäivää juhlitaan Anna-Mari Kähärän kuoromusiikilla Musiikkitalossa lauantaina 7.3.2026 klo 18.

Perinteeksi muodostunut Suuri naistenpäivän juhlakonsertti järjestetään Helsingin Musiikkitalossa nyt jo viidettä kertaa ja suurempana kuin koskaan.

Kähärän emännöimässä konsertissa KYN, Philomela, Vino Ensemble sekä Suomen Naiskuoroliitto ja naiskuorolaiset ympäri maan yhdistyvät huikeaksi suurkuoroksi. Kuoroja johtavat musiikkineuvos Kaija Viitasalo, Anna Gallon, Viena Kangas sekä musiikkineuvos Anneli Julén.

Konsertin ohjelmisto kietoutuu kahden Kähärän säveltämän kantaesityksen ympärille. Mirva Haltian runoihin sävelletty Gruuga on Suomen Naiskuoroliiton tilausteos. Siinä uhanalaista karjalan kieltä kuullaan 400 laulajan äänellä. Toinen kantaesitys puolestaan nostaa esiin gazalaisten naisten tarinoita. Kuoroteos pohjautuu palestiinalaisen toimittajan Randa Al-Dawoudin tulevaan kirjaan Women of Gaza. Teoksessa esiintyy Al-Dawoudin lisäksi myös jordanialais-palestiinalainen kansanmuusikko Nemat Battah.

Suursuosioon noussut liikkuva kuoroteos Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä kuullaan ennenäkemättömän laajalla kokoonpanolla. Teos perustuu Minna Canthin teksteihin ja Canthina lavalla loistaa näyttelijä Kristiina Halttu. Koreografia on Sonya Lindforsin.

För att hedra professor emerita Marketta Sundmans (1949–2022) minne arrangerar läroämnet nordiska språk vid Åbo universitet årligen en minnesföreläsning.

Årets föreläsning ges den 11 mars 2026 kl. 14.15–16 (online) av Sofie Henricson och Kirsi Wallinheimo från Helsingfors universitet. Rubriken för deras föredrag är ”MOSSA – Nytt projekt om motivationen att lära sig svenska i Finland”.

Vänligen anmäl dig till föreläsningen senast måndagen den 9 mars 2026:

Zoom-länken skickas till de anmälda tisdagen den 10 mars.

Närmare information:

Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33, 00100 Helsinki) klo 13–15.

Seminaarissa mm. kunniajäsen Heikki Paunosen esitelmä: Helsinki 1876. Millaiseen maailmaan Seura syntyi?, vuoden 2026 slangikilpailun palkintojen jako, Siulan esitys sekä musiikkia.

Äidinkieltä, monikielisyyttä ja kielellistä moninaisuutta juhlistavaa Satakielikuukautta vietetään tänä vuonna kahdettatoista kertaa. Satakielikuukautta on vietetty Suomessa vuodesta 2015.

Kulttuurilaitoksiin, kirjastoihin, kouluihin ja koteihin levittäytyvä verkostofestivaali alkaa kansainvälisenä äidinkielen päivänä 21.2.2026 ja päättyy maailman runouden päivän ja maailman rasismin vastaisen päivän tapahtumiin 21.3.2026. Satakielikuukausi haastaa tarkastelemaan äidinkielen ja kielten merkitystä taiteen, kohtaamisten ja yhdessä tekemisen kautta.

Satakielikuukauden ohjelma on monipuolinen kattaus esitelmiä, keskusteluja, satutunteja, näyttelyitä ja työpajoja. Tapahtumat tuovat taiteen ja kulttuurin kautta esiin monikielisyyden rikkautta, tutkivat kielen kautta rakentuvaa identiteettiä ja luovat mahdollisuuksia kohtaamisille yli kielirajojen. Satakielikuukauden verkkosivuilla ja Satakielikuukauden Facebook-sivuilla julkaistaan poimintoja teemakuukauden tapahtumista ja äidinkieliä ja monikielisyyttä käsitteleviä blogikirjoituksia.

Näyttelyitä, lukuhetkiä ja muita tapahtumia järjestetään eri paikkakunnilla ympäri Suomea pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle ja Kuopiosta Seinäjoelle.

Voit osallistua myös jakamalla monikielisyyteen liittyvää aineistoa, kuvia, tekstejä tai pohdintoja sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #Satakielikuukausi #FlerspråkighetsMånaden #MultilingualMonth #Flerspråkighet #monikielisyys.

Satakielikuukautta koordinoi Monikielinen kirjasto yhdessä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa.

Monikielinen kirjasto: monikielinen.kirjasto[at]hel.fi

Flerspråkighetsmånaden som firar modersmål och språklig mångfald infaller mellan internationella modersmålsdagen den 21 februari, och Världspoesidagen och Den internationella dagen för avskaffande av rasdiskriminering den 21 mars. Flerspråkighet lyfts fram genom olika slags möten, samtal, projekt, konst och gemensamma aktiviteter.

Flerspråkighetsmånaden Satakielikuukausi har firats i Finland sedan 2015.

Vi utmanar alla att under Flerspråkighetsmånaden vara med och utforska modersmålets och språkens betydelse vid bibliotek, konstinstitutioner och kulturcenter, i hemmen, skolorna och läroanstalterna samt på arbetsplatserna.

Flerspråkighetsmånadens program består till exempel av presentationer, diskussioner, sagostunder, utställningar och verkstäder. Genom olika konst- och kulturevenemang synliggörs flerspråkighetens rikedom, utforskas språkliga identitetskonstruktioner och skapas möjligheter till möten över språkgränserna. På Satakielikuukausi-webbplatsen samt Satakielikuukausi Facebook-sidan publiceras information om temamånadens evenemang.

Flerspråkighetsmånaden koordineras av det Flerspråkiga biblioteket, tillsammans med servicen Kultur för alla.

Du kan också delta genom att dela temarelaterat material, bilder, texter eller reflektioner på sociala medier med hashtaggarna #Satakielikuukausi #Flerspråkighetsmånaden #MultilingualMonth #Flerspråkighet #monikielisyys.

Det flerspråkiga biblioteket: monikielinen.kirjasto[at]hel.fi

Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää Studia generalian, jonka teemana on selkeä virkakieli ja sen hyödyt. Kotuksen asiantuntijat Ulla Tiililä ja Eliisa Uotila kertovat virkakielestä ja Kotuksen palveluista.

Kohdeyleisönä on STM:n työntekijät.

16. valtakunnallisessa Kieliparlamentissa pohditaan, mitä ovat kielten oppimisen perustaidot, millainen osaaminen riittää ja millaisia oletuksia on osaamisesta erilaisissa koulutuksen nivelkohdissa.

Pääpuhujaksi saapuu professori Anne Pitkänen-Huhta, joka alustaa monilukutaidosta varhaisessa vieraan kielen oppimisessa. Hänen jälkeensä kuullaan Kotimaisten kielten keskuksen johtajan Leena Nissilän puheenvuoron kotimaisten kielien merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kolmannen puheenvuoron pitää opetusneuvos Katri Kuukka, joka avaa perusopetuksen tulevaisuustyötä tekevän työryhmän käymää keskustelua perustaidoista.

Kieliparlamenttiin osallistuu muun muassa päätöksentekijöitä, viranomaisia, julkishallinnon, opetushallinnon, työelämän, järjestöjen ja yhdistysten edustajia, koulutuksen tarjoajia ja kouluttajia sekä opettajia, opiskelijoita ja tutkijoita. Kieliparlamentin järjestää Kielikoulutuspolitiikan verkosto, jonka toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja jota koordinoi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Kielikoulutuspolitiikan verkosto tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisää tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutusta koskeviin päätöksiin Suomessa.

Juhlaviikon 6.–12.4.2026 aikana järjestetään helsinkiläisissä kirjastoissa satutuokioita esikoululaisille ja 1.–2.-luokkalaisille monella kotoperäisellä kielellä. Suomenkieliset kuulevat satuja ruotsiksi tai karjalan kielellä, kuulevat lapset seuraavat satuja viittomakielellä jne.

Tuokioita on 

• Lauttasaaren kirjastossa 8.4. klo 9.30, 10.15 (ruotsi) ja 11.00 (karjalan kieli)
• Kallion kirjastossa 9.4. klo 10 (karjalan kieli)
• Töölön kirjastossa 8.4. ja 9.4. klo 9.30 (viittomakieli)
• Itäkeskuksen kirjastossa 8.4. klo 9.30, 10, 10.30, 10.4. klo 9.30, 13.4. klo 9.30 ja 10 (viittomakieli)
• Kallion kirjastossa 9.4. klo 9 (suomi ja ruotsi)
• Malmin kirjastossa 13.4. klo 9.30 (viittomakieli).

Kaikki satutuokiot on suunniteltu niin, että ko. kieltä vielä osaamattomat lapset voivat osallistua niihin.

Tapahtumat järjestää Helsingin Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala yhdessä kirjastojen kanssa.

Itäkeskuksen kirjasto saa vieraakseen Emmi Itärannan. Itäranta kertoo teoksestaan Lumenlaulaja (Teos, 2025). Louhen syntytarina juhlistaa ja uudelleenkirjoittaa Kalevalan tarinaa feministisestä perspektiivistä. Taikuus ja muodonmuutokset vangitsevat lukijan muinaisessa myyttisessä Pohjolassa.

Emmi Itärantaa haastattelee FM Tuija Takala. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Itäkeskuksen kirjaston ja Helsingin työväenopiston kesken. Vapaa pääsy.

Seminaari on tarkoitettu kaikille suomen kielestä kiinnostuneille Ruotsissa. Ohjelmassa on esityksiä muun muassa kansallisten vähemmistöjen ja vähemmistökielten tuntemuksesta, Isofin kielenedistäjien työstä, suomen uudissanoista sekä tekijöistä, jotka vaikuttavat motivaatioon ylläpitää suomen kieltä Ruotsissa. Lisäksi saamme tervehdyksen vuoden ruotsinsuomalaisesta kunnasta Gävlestä.

Seminaarin ohjelma

13–13.30 Isofin, Saamelaiskäräjien ja Tukholman läänin lääninhallituksen kartoitus
Sari Pesonen, Isof

13.30–14 Isofin kielenedistäjien kuulumisia
Anoo Niskanen ja Sanni Selander, Isof

14–14.30 Vuoden ruotsinsuomalainen kunta Gävle
Pilvi Mattila, Gävlen kunta

14.30–15 Kahvitauko

15.30–16 Motivaatio suomen kielen ylläpitoon Ruotsissa
Lasse Vuorsola, Tukholman yliopisto

16–16.30 Vuoden 2025 uudissanoja
Tarja Larsson, Isof

Lukupiiri on maksuton ja kaikille avoin – osallistuminen ei edellytä kirjan lukemista, voi tulla myös kuuntelemaan tai keskustelemaan.

Riko Saatsi on Lieksasta kotoisin oleva kirjailija ja teatteri-ohjaaja. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa ja ohjausta Teatterikorkeakoulussa. Taiteellisen työskentelynsä ohessa hän toimii ohjaajantaiteen lehtorina Taideyliopistossa. Hänen esikoisteoksensa Hyviä aikomuksia julkaistiin vuonna 2021 ja Saatsin ensimmäinen romaani Yönistujat vuonna 2025. Kirja oli kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 2025 ja voitti vuonna 2026 ensimmäistä kertaa jaetun Karelia-kirjallisuuspalkinnon.

Osoite: M. A. Castrénin seura, Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2, Helsinki.

Kielitaitoa voi osoittaa erilaisilla todistuksilla, kuten Yleinen kielitutkinto (YKI), kotoutumiskoulutuksen kielitaitotodistus, perusopetuksen päättötodistus, TUVA-todistus jne.

Tervetuloa kuulemaan kielitutkintojen ajankohtaisista muutoksista sekä keskustelemaan kielitaitotodistusten roolista ammatillisen koulutuksen hakuvaiheessa.

Linkin tapahtumaan löydät VIERKO2-hankkeen kotisivuilta.

Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä kertoo Viron Vikerraadion Keelesaade-ohjelmassa Kotuksen työstä ja toiminnasta, Suomen kotimaisista kielistä ja niiden asemasta yhteiskunnassa. Haastattelusta tehdään kaksi lähetystä. Ensimmäinen julkaistaan sunnuntaina 26. huhtikuuta ja toinen sunnuntaina 3. toukokuuta.

Vikerraadion kohdeyleisönä ovat koulutetut, kulttuurista kiinnostuneet kuuntelijat. Vikerraadion ohjelmia kuuntelevat myös Virosta kiinnostuneet suomalaiset.

Kotimaisten kielten teemavuoden tunnuksen on suunnitellut Andrei Niemimäki Poutapilvestä. Tunnus on saatavilla suomeksi, ruotsiksi, suomeksi ja ruotsiksi, romanikielellä, karjalaksi sekä pohjois- inarin- ja koltansaameksi.

Kotimaisten kielten teemavuoden tunnuksia saa käyttää asiallista tiedonvälitystä palvelevissa tarkoituksissa. Kuvia ei saa manipuloida eikä käyttää hyvän tavan vastaisesti.

Kysymyksiä teemavuoden tunnuksista ja esimerkiksi tiedusteluja vektorimuotoisista tunnuksista voi lähettää osoitteeseen kotus50@kotus.fi. Muita tunnuksia ja kuviamme löydät materiaalipankistamme.

Avaussanat – johtaja Leena Nissilä

Ministeriön tervehdys – opetusministeri Anders Adlercreutz

Juhlaesitelmä – emeritaprofessori Pirkko Nuolijärvi

Juhlakirjan julkistaminen – kirjan toimittajat Henna Leskelä ja Petra Saarnisto

Opiskelijajärjestöjen tervehdys

Paneelikeskustelu – puheenjohtaja professori Pirjo Hiidenmaa; dosentti Tommi Kurki, toimittaja Reetta Räty ja kirjailija Kjell Westö

Kotus-palkinnon jako – Kotuksen johtoryhmä

Loppusanat – kielilautakuntien puheenjohtajat