Kotimaisten kielten teemavuosi

Kotikielen Seura, Pääkaupunkiseudun suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry, Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry, Stadin Slangi ry, Hesteon ja Heikki ja Marjatta Paunosen koululaiskielirahasto sekä Työväen Arkisto järjestävät Helsingin kouluissa suuren slanginkeruukilpailun tammikuussa 2026.

Kilpailuaika on 12.–30.1.2026.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Helsingin suomenkieliset koulut, joissa on yläkoulu ja/tai lukio sekä suomenkieliset ammattioppilaitokset.

Kilpailussa on kaksi sarjaa: 1) yläkoulut ja 2) lukiot ja ammattioppilaitokset.

Huom. yläkouluissa kysely sopii parhaiten 9-luokkalaisille. 7- ja 8-luokkalaiset ovat ehkä liian nuoria joidenkin aihepiirien sanaston kyselemiseen. Opettaja voi päättää asian oman harkinnan mukaan vilkaistuaan kyselyä.

Palkinnot kummassakin sarjassa:

1. palkinto 300 euroa, 2. palkinto 200 euroa, 3. palkinto 99 euroa. Lisäksi kolme lahjakorttia Stadin Slangi ry:n kauppaan.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan myös 10 Tradekan aterialahjakorttia (2 pizzaa & juomat).

Palkintovarat ovat peräisin Hesteon ja Heikki ja Marjatta Paunosen koululaiskielirahastolta sekä Stadin slangi ry:ltä.

Tulosten julkistaminen ja palkintojen jako tapahtuu Kotikielen Seuran 150-vuotisjuhlaseminaarissa 14.3.2026.

Kilpailun tarkoituksena on saada kootuksi mahdollisimman monipuolinen aineisto nykynuorten keskuudessaan käyttämästä slangista. Koska keruun kohteena on nuorten keskenään käyttämä slangi ja puhekieli, kaikki kerättävät ja tallennettavat sanat ja ilmaukset eivät ole korrekteja, vaan toivomuksena on, että oppilaat vastaavat mahdollisimman rehellisesti sen mukaan, millaisia ilmauksia, jopa solvauksia tai muuten alentavia ilmauksia tai haukkumasanoja he käyttävät. Muutenkaan keruussa ei kaihdeta arkaluonteisia aihepiirejä, vaan esimerkiksi seurusteluun ja seksuaalisuuteen sekä päihteiden käyttöön liittyvät aihepiirit ovat keruun kokonaisuuden kannalta keskeisiä.

Toivomuksena on, että kilpailun järjestämisestä huolehtivat opettajat rohkaisevat vastaajia olemaan mahdollisimman avoimia ja rohkeita vastauksissaan.

Lisätietoja kilpailusta on luettavissa Kotikielen seuran verkkosivuilta. Sivulla katsottavissa mm. luettelo yleiskielen sanoista ja aihepiireistä, joihin kysellään slangivastineita.

Millaisia olivat vuonna 1906 otetut suomalaistetut sukunimet? Entä kuinka lemmikin tai robotti-imurin voisikaan nimetä? Nimikioski-työpajassa on luvassa nimien tarkastelua monesta kulmasta. Ohjelmaan sisältyy kaksi draamallista asiantuntijakeskustelua, joissa pohditaan yhdessä, millaisia uudet nimet voivat olla ja millaisia ominaisuuksia nimiltä odotetaan.

Yleisö pääsee halutessaan myös jakamaan omia nimiehdotuksiaan tai nimiin liittyviä henkilökohtaisia tarinoitaan. Lisäksi työpajassa tehdään nimitehtäviä ja asiantuntijat vastaavat nimikysymyksiin. Tietoa sukunimistä ja muista nimistä on tarjolla koko työpajan ajan posterien ja kirjojen avulla, ja mukaan voi tulla myös vain kuuntelemaan missä vaiheessa tahansa.

Ohjelma:

• 17.00: Työpaja avautuu.
• 17.15–17.25: Draamallinen keskustelu, jossa sukelletaan vuoteen 1906 ja pohditaan sukunimien suomalaistamista.
• 18.00–18.10: Draamallinen keskustelu, jossa mietitään nykyajassa minkä nimisiä kodinkoneita ja tuotteita meillä on apunamme.
• 18.30: Työpaja päättyy.

Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki, Borg, 2. kerros.

Puhutaanko Helsingissäkin murretta? Vieläkö savolaiset viäntävät ja kiäntävät – ja miten murre soljuu rap-lyriikassa? Mitä murteiden tutkija voi ammentaa vanhoista haastatteluaineistoista? Kielentutkijat Harri Mantila, Milla Uusitupa, Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna kertovat Tieteiden yön tilaisuudessa uusimmasta murretutkimuksesta. Illan lopuksi rap-artisti Hannibal pohtii murteen voimaa taiteessa ja esittää musiikkiaan.

Ohjelma:

• 17–19.30: Murteisiin ja murteiden tutkimukseen liittyviä aineistoja ja teoksia esillä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistossa ja kirjastossa. Tutustu kaikille avoimen tieteellisen erikoiskirjastomme palveluihin ja aineistoihin.
• 18.00–18.30: Mitkä murrepiirteet elävät ja mitkä ovat taantumassa? Harri Mantila kertoo kirjastaan Suomen nykymurteet (SKS).
• 18.30–19: Millaisia lauseita ja lausumia murteissa käytetään, ja miten niitä tutkitaan perinteisistä murrehaastatteluista? Sanovat syntaksiksi ‑kirjan toimittajien Milla Uusituvan, Hannele Forsbergin ja Maria Vilkunan haastattelu.
• 19.00–19.30: Rap-artisti Hannibal esittää musiikkiaan ja kertoo murteiden käyttämisestä rap-lyriikassa.

Illan juontaa kirjastonjohtaja Ulriikka Puura (SKS). Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Tilaisuus järjestetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa osoitteessa Hallituskatu 1, 00170 Helsinki. Juhlasaliin mahtuu 100 henkeä.

Sisäänkäynti liikuntaesteisille on SKS:n Mariankadun puoleiselta ulko-ovelta soittamalla ovisummeria tai numeroon 040 534 8933.

Suosittelemme saapumaan SKS:aan julkisilla liikennevälineillä, pyörällä tai jalan.

Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33, 00100 Helsinki) klo 13–15.

Seminaarissa mm. kunniajäsen Heikki Paunosen esitelmä: Helsinki 1876. Millaiseen maailmaan Seura syntyi?, vuoden 2026 slangikilpailun palkintojen jako, Siulan esitys sekä musiikkia.

Itäkeskuksen kirjasto saa vieraakseen Emmi Itärannan. Itäranta kertoo teoksestaan Lumenlaulaja (Teos, 2025). Louhen syntytarina juhlistaa ja uudelleenkirjoittaa Kalevalan tarinaa feministisestä perspektiivistä. Taikuus ja muodonmuutokset vangitsevat lukijan muinaisessa myyttisessä Pohjolassa.

Emmi Itärantaa haastattelee FM Tuija Takala. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Itäkeskuksen kirjaston ja Helsingin työväenopiston kesken. Vapaa pääsy.

Giellavealgu – Kielenvaihtaja Språkväxlare on osallistava ja elämyksellinen lastenooppera, joka esitetään erityisesti kouluille ja päiväkodeille järjestettävissä maksuttomissa päiväesityksissä. Tapahtuma kutsuu lapset tutkimaan pohjoisen kie­liä, kulttuureja ja luontoa taiteen keinoin – turvallisesti, uteliaasti ja yhteisöllisesti.

Näytöksiä esitetään 13.–15. tammikuuta 2026 Aleksanterin teatterissa, Helsingissä.

Kohdeyleisö

Lapset 4–12 vuotta, erityisesti:

• päiväkotiryhmät
• esikoululaiset
• alakoulun 1.–6. luokat
• S2- ja monikieliset ryhmät
• kulttuuri- ja taidepainotteiset ryhmät

Tapahtuma soveltuu hyvin myös niille lapsille, joiden äidinkieli ei ole suomi – teoksessa hyödynnetään useita kieliä (saame, suomi, ruotsi sekä lasten omat kielet).

Tapahtuman tavoite

Tavoitteena on vahvistaa lasten

• monikielisyyttä ja kielellistä rohkeutta
• ymmärrystä alkuperäiskulttuureista, erityisesti saamelaisesta näkökulmasta
• ympäristöherkkyyttä, pohjoisen luonnon tarinoiden kautta
• osallisuutta ja yhteisöllisyyttä taiteen ja osallistavan musiikin avulla

Tapahtuman kulku

Lastenooppera Giellavealgu – Kielenvaihtaja (n. 40 min)

Sinirinta-lintu eli Giellavealgu palaa pohjoiseen mutta huomaa unohtaneensa oman kielensä. Hän kohtaa Njalla- ja Skuffi-hahmot (naali ja tunturipöllö), jotka auttavat häntä löytämään sanansa uudelleen. Juoni kuljettaa katsojan pohjoisen kielellisiin ilmiöihin, eläimiin ja vuodenkiertoon.

Musiikki yhdistää saamelaisen äänimaailman, lastenlaulun rytmiikan ja oopperan elementtejä. Esityksessä on helppoja osallistavia osuuksia, kuten rytmikäskyjä ja lyhyitä melodioita, joihin lapset voivat liittyä mukaan.

Esityksen jälkeen esiintyjät jäävät hetkeksi lavalle, ja lapset voivat kysyä hahmoilta ja taiteilijoilta kysymyksiä.

Kokonaiskesto: noin 50 minuuttia sisääntuloineen ja poistumisineen.

Tapahtuman erityispiirteet

Täysin maksuton kouluille ja päiväkodeille.

Ensimmäinen lastenooppera, jonka on säveltänyt saamelainen säveltäjä Pessi Jouste yhdessä Elias Niemisen kanssa.

Esitys käyttää modulaarista, ekologista lavastusta, joka tuo pohjoisen luonnon tunnelman lähelle lapsia.

Lapsiystävällinen, visuaalinen ja lämminhenkinen kokonaisuus.

Tapahtuma tukee opetussuunnitelman tavoitteita: kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja monikielisyys.

Kenelle tapahtuma sopii?

• Koulun kulttuuripäiviin
• Päiväkotien musiikki- ja teemapäiviin
• Osaksi laajempaa monikielisyysprojektia
• Ensikosketukseksi oopperaan ja pohjoiseen kulttuuriin

Miksi osallistua?

Giellavealgu tarjoaa lapsille taide-elämyksen, joka:

• vahvistaa omaa ääntä ja kielellistä identiteettiä
• herättää uteliaisuutta erilaisia kulttuureja kohtaan
• näyttää, että kielten moninaisuus on rikkaus
• luo turvallisen tilan musiikilliselle ja kielelliselle leikille
• jättää lapsille konkreettisen, positiivisen kokemuksen omasta osallisuudestaan

Puhetaitokilpailu on Opinlakeus-oppilaitosverkoston nuorille (toisen asteen opiskelijat eteläpohjalaisissa oppilaitoksissa). Kilpailussa opiskelijat pitävät puheen annetusta aiheesta. Yhteistyötä tehdään oppilaitosten äidinkielen opettajien kanssa ja finaaliin jatkavat opiskelijat saavat lisäksi maksutonta puhetaitovalmennusta.

Tapahtuma on jo perinteeksi muodostunut Seinäjoen rotaryklubien ja Opinlakeus-oppilaitosverkoston yhteistoimintamuoto, joka toteutetaan vuosittain Opinlakeus-messujen yhteydessä.

Järjestelyissä ja tuomaristossa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto, Ilkka-Pohjalainen, YLE, puhetaidon valmentaja Kasper Kylmälä ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Puhetaitokilpailun finaali järjestetään Seinäjoki-areenalla Opinlakeus-koulutusmessujen yhteydessä 15. tammikuuta 2026.

Kotimaisten kielten teemavuoden tunnuksen on suunnitellut Andrei Niemimäki Poutapilvestä. Tunnus on saatavilla suomeksi, ruotsiksi, suomeksi ja ruotsiksi, romanikielellä, karjalaksi sekä pohjois- inarin- ja koltansaameksi.

Kotimaisten kielten teemavuoden tunnuksia saa käyttää asiallista tiedonvälitystä palvelevissa tarkoituksissa. Kuvia ei saa manipuloida eikä käyttää hyvän tavan vastaisesti.

Kysymyksiä teemavuoden tunnuksista ja esimerkiksi tiedusteluja vektorimuotoisista tunnuksista voi lähettää osoitteeseen kotus50@kotus.fi. Muita tunnuksia ja kuviamme löydät materiaalipankistamme.