Itsenäisen Suomen vuosikymmeniä kielinäkökulmasta tarkastelevassa ”Sanoin saavutettu” ‑teemakoosteessa on nyt edetty 1950-luvulle. Maailmanpolitiikan kylmistä tuulista ja konflikteista huolimatta 1950-lukua leimaa optimismi. Pitkien sotavuosien jälkeen kaikki tuntuu mahdolliselta.
Suomi on pääosin maatalousmaa, mutta kaupungistuminen ja teollistuminen alkavat kiihtyä. Markkinat vapautuvat säännöstelystä, koteihin hankitaan ensimmäiset näköradiot eli televisiot ja vinyylilevysoittimet. Ensimmäiset sähköaivot eli tietokoneet otetaan käyttöön. Kulttuuriin imetään vaikutteita maailmalta, erityisesti lännestä. Rillumarei ja korkeakulttuuri vääntävät kättä. Kaikki tämä tuottaa uutta sanastoa ja vaikuttaa monin tavoin kielenkäyttöön.
Kieliasioita käsitellään entistä enemmän julkisuudessa. Kielenhuollon asemesta 1950-luvulla puhutaan vielä enimmäkseen kielenvaalinnasta. Oikeakielisyydestä keskustellaan välillä kiivaastikin. Vuonna 1959 radiossa aletaan esittää Kielivartio-pakinoita.
Kielitoimiston puhelinneuvonnassa on vilkasta, kun uudet ilmiöt tuovat kysymyksiä uusista sanoista. Esimerkiksi vuonna 1955 puheluja oli 7 473, keskimäärin 23 puhelua työpäivää kohti. Puhelinkeskusteluissa käsitellään monenlaisia asioita, esimerkiksi tällaisia: itsepalvelun vastineeksi mietitään omapalvelua, kahviota ei uskalleta suositella ja scooter saa vielä olla moottorilauta.
Vuosikymmen on tärkeä myös kirjamielessä. Moni kaunokirjallinen merkkiteos näkee päivänvalon, esimerkiksi Väinö Linnan Tuntematon sotilas vuonna 1954. Sodan aiheuttaman keskeytyksen jälkeen Nykysuomen sanakirjan ensimmäinen osa ilmestyy vuonna 1951. Kuusiosainen suurteos valmistuu vuonna 1961. Arvostelijat ja suuri yleisö antavat sille varauksettoman tunnustuksen.
Vuosikymmenen merkkitapahtumia ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset ja Armi Kuuselan valinta kaikkien aikojen ensimmäiseksi Miss Universumiksi. Urho Kaleva Kekkonen valitaan ensimmäisen kerran tasavallan presidentiksi. Eikä tässä suinkaan vielä kaikki. 1950-luvulla näkivät päivänvalon tai ainakin otetaan laajempaan käyttöön monet sanat, kuten farkut, harraste, juontaja, tarra ja tietokone.
”Sanoin saavutettu: 1950-luku” -sivulla kerrotaan myös muun muassa Stadin slangin kehittymisestä ja paikannimien keruusta. Vuosikymmenen suosituimmat etunimet ovat Kari ja Pirjo. Ajan hahmoina esitellään kielentutkijapariskunta Helmi ja Pertti Virtaranta.