Siirry sisältöön

Kotuksesta kouluille

Verkkosisältöjä oppijoille ja opettajille sekä vinkkejä niiden hyödyntämiseen koulun arjessa.

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) verkkopalveluissa on paljon sisältöjä, joita on mahdollista hyödyntää kouluissa – oppimisessa ja opettamisessa. Olemme koonneet tälle sivulle joitakin täkyjä ja laatineet vinkkejä siitä, miten sisältöjä voisi käyttää kouluissa.

Mutta mistäpä me täällä Kotuksen tornissa tasan tarkkaan tietäisimme, mikä toimii koulussa, mikä ei. Kaipaamme siis palautetta ja parannusehdotuksia! Olisi mukava kuulla myös onnistumisista. Linkki Palautelomakkeeseen on sivun alaosassa.

Katso, lue, etsi ja tutki

Otetaan heti alkuun yksi esimerkki. Catzo, lue, etzi, ia tutki eij senwooxi Silmes puhke, sanailee kirjakielemme pioneeri Mikael Agricola 10 kysymystä kielestä -jutussamme. Siis: Katso, lue, etsi ja tutki, eivät silmäsi sen vuoksi puhkea. Virke sopii hyvin tämän koontisivun motoksi, mutta tekstiä voi käyttää myös opetuksessa.

Vinkkejä oppitunnille

  • Oppilaat keskustelevat Agricolan ajatuksista: mitä mieltä ollaan? Jos Agricolan ajatukset olisi esitetty yleisönosastokirjoituksessa, millaisen vastauksen siihen voisi kirjoittaa? Entä miten pitää ylipäätään suhtautua kuvitteellisiin ”haastatteluihin”, voiko niihin liittyä joissakin tapauksissa esimerkiksi journalistisia tai eettisiä ongelmia?
  • Agricolan vastaukset ovat verkkojutussa sekä vanhan kirjasuomen muodossa että nykysuomeksi. Oppilaat voivat vertailla 1500-luvun kirjakieltä nykyiseen kirjoitettuun yleiskieleen. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja on havaittavissa? Kuinka paljon kirjakieli on muuttunut 500 vuodessa?

Tiedonhakutehtävät

Lankea loveen, olet sitten hemuli tai tikutaku. Selvitä helvetin salat ja kesytä jalopeura. Käydäänkö yläastetta vai yläkoulua? Varför ligger Österbotten i västra Finland? Mitä kieltä on kaupungin nimi Ruávinjargâ?

Tiedonhakutehtävien tarkoitus on tuottaa etsimisen ja löytämisen sekä hoksaamisen ja oppimisen iloa. Samalla herätetään ajatuksia siitä, millaista on pätevä tieto, mitkä ovat luotettavia tiedon lähteitä ja miten niistä löytää etsimänsä.

Sivuillamme on viisi yleistehtäväpakettia sekä erilliset tehtäväpaketit kotoperäisistä kielistä ja ruotsin kielestä. Yksittäisiä tehtäviä on lähes sata. Tehtävien perässä annetaan vastaus ja kerrotaan tapa, jolla vastauksen löytää. Oppi löytää oppijan! Etsijää valaistaan myös lisätiedolla. Tarjolla on aina lisätehtäväkin – ilman valmiita vastauksia.

Vinkkejä oppitunnille

  • Tiedonhakutehtäviä voi ratkoa yksin omaan tahtiin, pareittain tai pienryhmissä. Samalla voi testata Kotuksen tarjoamia hakumahdollisuuksia ja verrata hakutuloksia tuloksiin, joita saadaan esimerkiksi Google-haulla. Tällaisesta vertailusta saa hyvää pohjaa keskustelulle luotettavasta tiedosta ja vaikkapa tekoälystä.
  • Koska lisätehtäviin ei anneta valmiita vastauksia, erityisesti niiden ratkaisut ja mahdolliset tiedonhakemisen haasteet on hyvä käydä luokassa yhdessä läpi.

Kieli- ja nimitestit

Yhteen vai erilleen? Yhdysmerkki vai ei? Iso vai pieni alkukirjain? Joka vai mikä? Mikä on sanan kohmelo merkitys? Mikä on jukolauta? Millaisia töitä ovat tehneet barbeerari, huovi ja parkkari? Vieraillaanko Valtimossa vai Valtimolla?

Suklaata ja pähkinöitä. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Maistuisivatko kielipähkinät? Kotus tarjoaa useita aiheittain ryhmiteltyjä kieli- ja nimitestejä. Tarjolla on paitsi perusasiaa kielenhuollosta myös pähkinöitä, joissa voi testata tietämystään nimistä, murteista ja vanhasta kirjasuomesta.

Pääset tekemään Kotuksen kieli- ja nimitestejä Moodle-oppimisympäristössä.

Vinkkejä oppitunnille

  • Kieli- ja nimitesteistä voi järjestää luokassa vaikka leikkimielisen turnauksen, jos luokan jakaa sopivan kokoisiin joukkueisiin. Ketkä ovat kovimpia kielipoliiseja? Ketkä murremestareita? Löytyykö joukosta vanhan kirjasuomen seppiä?
  • Kieli- ja nimitestien tekeminen voi innostaa omien pähkinöiden laatimiseen. Materiaaleja löytyy suorastaan rajattomasti vaikkapa Kotuksen sanakirjoista ja Kielitoimiston ohjepankista. Pistäisittekö pystyyn oman hupivisan (vrt. pubivisa)?

Teemakoosteet ja vinkit

Keksikö Agricola suomen kielen? Kuka tuumikaan ’tilulii, tilulii’? Millaisia luontokappaleita ovat murrikat ja myllikkäät? Mikä kasvi on peltohumala, entä noidanvaltikka? Kuka on Kalevalan äijä? Miksi äänestämistä ei kutsuta huudannoksi? Löytyvätkö kesäpiilosanat?

Piilosana kesälle 2020. Vesa Heikkinen ja Risto Uusikoski, Kotus.

Kotuksen sisältöjä julkaistaan kotus.fi-sivustolla, Kielikello- ja Språkbruk-lehdissä, sanakirjoissa ja monissa muissa julkaisuissa. Samoista aiheista kerrotaan siis monissa eri julkaisuissa, ja tietoa on kertynyt Kotuksen 50-vuotisen historian aikana paljon.

Teemakoosteet ja Kotus-vinkit ovat toimitettuja kokonaisuuksia Kotuksen moninaisista verkkosisällöistä. Teemoja ovat esimerkiksi juhlat, vuodenajat ja henkilöt. Vinkeissä tartutaan napakasti kulloinkin ajankohtaisiin asioihin.

Kielitiedon lisäksi tarjolla on runsaasti tietoa muun muassa historiasta, kulttuurista, yhteiskunnasta ja luonnosta. Yleistietoa ja yleissivistystä – sydämellisesti, sisukkaasti!

Vinkkejä oppitunnille

  • Teemakoosteissa ja Kotus-vinkeissä on sisältöjä, joita voi hyödyntää monin tavoin niin äikän tunneilla kuin muillakin tunneilla, esimerkiksi historian, yhteiskuntaopin ja biologian opettamisessa. Teemakoosteiden laajat kokonaisuudet teksti-, kuva-, audio- ja videosisältöineen tarjoavat käyttökelpoista materiaalia esimerkiksi koululaisten esitelmiin ja kirjoitelmiin, mikseivät myös draamakasvatukseen. Vastaavasti vinkeistä löytyy lähes joka viikolle jokin ajankohtainen aihe opetuksessa käsiteltäväksi, vaikkapa yhdessä keskustellen. Olisiko aika ajoin paikallaan pohtia, miten (ainakin melkein) kaikki asiat ovat myös kieliasioita?
  • Esimerkiksi Sanoin saavutettu -teemakooste mahdollistaa äidinkielen sekä historian ja yhteiskuntaopin yhteistyöprojekteja. Koosteessa käydään läpi itsenäisen Suomen vuosikymmenet kielen kielen, tekstien ja puheiden näkökulmasta. Oppilaat voivat eläytyä eri vuosikymmenten elämään: millaista olisi ollut elää esimerkiksi 1920-luvulla, millainen yhteiskuntamme olisi ollut, millaista kieltä olisin silloin käyttänyt?
  • Löytyypä teemakoosteista kinkkinen ristisanatehtäväkin, Jussipussi-koosteen kotuskutoinen kesäpiilosana! Todellinen sanasankari hän, ken tämän ratkaisee!

Melkein kaikkea kielestä – ja melkein kaikesta

Viekö tekoäly meiltä viivatkin? Merkitseekö koulupakko koulunkäyntipakkoa? Mitä Kekkonen tarkoitti uupelolla, verikauhalla ja vajaakanttisella? Miksi ’peukusta’ ei kannata uutisoida? Tunnetko ahavan ja variksensaappaat? Eikö ’koulu’ viittaakin alkujaan vapaa-aikaan? Ollaanko asiasta monta vai montaa mieltä? Miksi on kesä, miksei suvi?

Erillisistä tietopaketeista kannattaa mainita vielä muun muassa kotus.fi-sivuston Kysymyksiä ja vastauksia -kokonaisuus sekä Kielikellon Kysyttyä-palsta. Ja tietenkin laaja sanakirjakirjastomme Sanakirjaportaaleineen sekä ajantaiset kielenkäytön ohjeet tarjoava Kielitoimiston ohjepankki.

Verkossamme on paitsi luotettavaa tietoa myös asiantuntijoiden aivoituksia avaavia, mielipiteellisiäkin kirjoituksia. Kotus-blogiin on kertynyt keskustelualoitteita jo vuodesta 2009, melkein kaikkea kielestä. Kolumniaarrearkkuun on koottu yli 1 200 kielen asiantuntijoiden laatimaa kirjoitusta vuosilta 1996–2023.

Ruotsinkielisiltä sivuiltamme kannattaa etsiä Skrivsäker! Ruotsinkielisillä sivuillamme on toki myös blogeja (Bloggar) ja kolumniarkisto (Klassiska språkspalter).

Vinkkejä oppitunnille

  • Tiedon ja mielipiteen erottaminen toisistaan on nykyisessä tekstitodellisuudessa kriittinen kansalaistaito. Luokassa voisi olla kiinnostavaa pohtia, miten vaikkapa Kysymyksiä ja vastauksia -sisällöt poikkeavat Kotus-blogin sisällöistä. Miten genret mahdollisesti eroavat toisistaan? Entä tiedon muuttuminen: löytyykö esimerkiksi Kolumniaarrearkun vanhimmista teksteistä tietoa, joka ei ole enää ajantasaista?
  • Blogi ja kolumnit tarjoavat loputtomasti kiinnostavia aiheita ja sytykkeitä mielipidekirjoituksiin ja vaikkapa väittelyihin. Millaisen vastineen oppilas kirjoittaisi esimerkiksi huumeiden nimityksiä tai tekoälyä käsittelevään blogimerkintään?
  • Onpa koulussa millä tahansa oppitunnilla aiheena mikä tahansa teema, siitä todennäköisesti löytyy tietoa ja näkemyksiä Kotuksen verkkopalveluista. Oppitunnit voi vaikka aloittaa tai päättää katsauksella ”päivän sanaan”. Mikä se voisi tänään olla? Entä onko joku bongannut itselleen uuden ilmauksen? Pitäisikö tarkistaa yhdessä, löytyykö sitä sanakirjoista tai Kotuksen muista sisällöistä?
Toimitus ja kuvat

Koostesivu on julkaistu 21. toukokuuta 2026. Sen on toimittanut Vesa Heikkinen.

Agricola-kuva: Carl Eneas Sjöstrandin kipsiveistos Mikael Agricolasta. Kansallisgalleria. CC0 1.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) Muokkaus: Oskari Niskanen, Kotus. Vettä tiellä -kuva: Henna Leskelä, Kotus. Pähkinät ja suklaa -kuva: Sonja Holopainen, Kotus. Piilosanat-kuva: Vesa Heikkinen ja Risto Uusikoski, Kotus. Varaston seinusta -kuva: Vesa Heikkinen.

Jaa