1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Syndymä siani Pernaia, eli Pernå, oli pänens Caxi kielinen, ia nijn minekin taijdhan Rotzin Somen kielen päle. Edhespein olen mös oppenut Grecan, Saxan seke Latinan kielen Wittenbergis. Wähen taidhan mine mös Wiroinmaan ia venhäläisten kieltä.
Sen Uden Testamentin Kiriat mine Somenkielille wlostulkinudh olen, politain Grecain, politain Latinan, Saxain ia Rotzin kirioista, sen ielkin quin Herran Jesusen Hengi ia Armo meille Lahijans iacanut on.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Herra quin monet kielet ja tawat mailmasa ydhistit on antanut mös Somen maasa monet Somen kielen modhot ioilla kirioitta.
Jesusen Cherstusen Uscolisten, pyhein ia Jumalallisten Somalaijsten, Hemäläijsten, Pohialaijsten, ia Carialaijsten etc. Papeijlle, Sarnaille, ia caiken ychteitzen Seurakunnan, eli Canssan, sen Christusen kihilattun fraawan, caunin Morsiamen, puchtan Neitzön, ia Taiualisen Trötingin, Mine Michael Olaui Agricola, Jumalan epekeluotoijn paluelia, henen pyhen Poians Euangeliumisa, tachdon kirioitta somen kielen.
Kieli ombi Paica leuitte Herran sana ymberins coco Somen Maan ia caicken mailman. Täxti woi olla syngy ia pimie mones paicas tai mös selke ia pudhas ia caikil somalaisil ymmertteue.
[N]yt on Oppi hywe kirckas, callis, quin Nisun iywe? Herran Sanat, sijeludhen rooca sen ielken (keuhe henges) hooca.
Pälisexi ombi minun Kirioituxeni moto hyuin moninaijnen ia olen mine monedh wdet sanat Somexi wlostulkinudh. Jalopeura en mine quitengan loonut ole, waicka vseat nin lwleuat.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Mine olen coco elämeni osotanut senpäle ette te iotca taidhat Somen kielen saijsita luke ia cwla Jumalan sana teidhen omalla kielellän.
Olin ensimeisiä iotca toiuoit Somen maasa, että kircon meno Joca Jumalan paluelussa piti pidhettemen iocaitzen Makunnan Omilla ymmertteuille kielille.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Täle Turusa ia coco Somen maasa monet kielet tauatan. Mwtos eli wahetos ombi merki eleuen kielen päle.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
En mine site tiedhe, mutta temen Maan kieli oli ennen neite aicoija, iuri wähe, ia lehes ei miteken kirioisa eli pockstauisa prucattu taicka harioitettu. Mine saatin Abckirian, Rucouskirian, sen Wdhen Testamentin, Käsikirian, Messun ia Passion lepitze Prentin, sulast Armost, paitz meiden Anszion.
Rucouskirias kirioitin mine: Ele polghe Kiria quin Sica. waicka henes on wehe wica mutta mös CUca kieli, taicka cuca mieli, sinua woijpi teudhelisesta kijtte ia Tee parambi ios sine taijdhat.
temen Maan kieli oli ennen neite aicoija, iuri wähe, ia lehes ei miteken kirioisa eli pockstauisa prucattu taicka harioitettu
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Jocahitzelle tahdon sanoa, että somen kieles on kyllä: Eij sinun waraas miten ylitzekieupi, eijke tawaras pwtu. Jos sis iotakin on lisettepä lise se somen kielen.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Se ombi quin caxiteräinen Miecka. Dauid sano Psalmis 55 Versös 22 wihamiehistens neijn: Liuckambi quin Woi, on heiden Swns, ia piteuet quitengin Sodhan mielisens, Heiden sanans ouat siliemmet quin Oliu, ia ouat quitengin paliat Miecat.
Heiden sanans ouat siliemmet quin Oliu, ia ouat quitengin paliat Miecat
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Tachtoisin olla Pyhein Prophetain Weisuin ia Psaltarin kaldainen sille Dauidin Candele helisepi cullaisilla kielille ia Quin Kimalainen Yrtist Hake. Medhen – – nin Tai teke. Joca Psaltarin cochta seura.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Bibliast ombi prentettu ydyin, mutta walmis kiria ei wiele ole. Autialle saarelle ottaisin joco Hebrean kielen Wanhan Testamendin taicka sen Saxan kielisen Biblian, ioca ombi Lutherilda annettu wuona 1545.
10. Mitä muuta haluat sanoa lukijoille näin kotimaisten kielten teemavuonna?
Catzo, lue, etzi, ia tutki eij senwooxi Silmes puhke.
Agricolan haastattelu nykysuomeksi
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Syntymäpaikkani Pernaja oli vallan kaksikielinen, ja niin minäkin taidan ruotsin suomen kielen lisäksi. Myöhemmin olen myös oppinut kreikan, saksan sekä latinan kielen Wittenbergin yliopistossa opiskellessani. Jonkin verran osaan myös viroa ja venäjää.
Uuden testamentin kirjat käänsin suomeksi osin kreikan, osin latinan, saksan ja ruotsin kirjoista sen mukaan kuin Herran Jeesuksen henki ja armo meille lahjansa jakanut on.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Herra, joka monet kielet ja tavat maailmassa yhdistit, on myös antanut Suomen maassa monet suomen kielen muodot, joilla kirjoittaa.
Jeesuksen Kristuksen uskollisille, pyhille ja jumalisille suomalaisille, hämäläisille, pohjalaisille ja karjalaisille jne. papeille, saarnaajille ja kaikelle yhteiselle seurakunnalle eli kansalle, sille Kristuksen kihlatulle rouvalle, kauniille morsiamelle, puhtaalle neitsyelle ja taivaalliselle kuningattarelle minä, Mikael Olavi Agricola, Jumalan kelvoton palvelija, hänen pyhän poikansa evankeliumissa tahdon kirjoittaa suomea.
Kieli on mahdollisuus levittää Herran sanaa koko Suomen ja maailman ympäri. Teksti voi olla synkkä ja pimeä monessa kohtaa tai myös selkeä ja puhdas ja kaikille suomalaisille ymmärrettävä.
Nyt on oppi hyvä, kirkas, kallis kuin vehnänjyvä? Herran sanat, sielunruokaa, sen jälkeen nöyrä huokaa.
Lisäksi kirjoitukseni muoto on hyvin moninainen, ja olen kääntänyt monia uusia sanoja suomeksi. Jalopeuraa en kuitenkaan ole keksinyt, vaikka niin usein luullaankin.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Olen omistanut koko elämäni sille, että suomenkieliset saisivat lukea ja kuulla Jumalan sanaa omalla kielellään.
Olin ensimmäisiä, jotka suomessa toivoivat, että kirkonmenot jokaisessa jumalanpalveluksessa pidettäisiin jokaisen maakunnan omalla, ymmärrettävällä kielellä.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Täällä Turussa ja koko Suomen maassa tavataan monia kieliä. Muutos ja vaihtelu ovat elävän kielen merkkejä.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
En minä sitä tiedä, mutta tämä kieli oli ennen näitä aikoja sangen vähäinen ja melkein mitään ei ollut ilmaistu kirjoitettuna. Minä painatin Abc-kirjan, Rukouskirjan, Uuden testamentin, Käsikirjan, Messun ja Passion sulasta armosta ilman ansiota.
Rukouskirjassa kirjoitin: ”Älä polje kirjaa kuin sikaa, vaikka siinä olisi vähän vikaa”, mutta myös ”kuka kieli taikka kuka mieli voi sinua täydellisesti kiittää” ja ”tee parempi, jos sinä taidat”.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Kaikille tahdon sanoa, että suomen kielessä on tarpeeksi: Varoissasi ei ole mitään ylimääräistä eikä niistä mitään puutu. Jos siis jotakin on lisättävä, lisää se suomen kielellä.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Se on kuin kaksiteräinen miekka. Daavid sanoo Psalmin 55 jakeessa 22 vihamiehestään näin: ”Hänen puheensa ovat lipeviä kuin öljy, mutta hänellä on paha mielessä. Hänen sanansa ovat liukkaita kuin voi mutta teräviä kuin paljastettu miekka.”
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Tahtoisin olla pyhien profeettojen veisujen ja Psalmien kirjan kaltainen, sillä Daavidin kannel helisee kultaisilla kielillä ja niin kuin kimalainen hakee yrtistä meden, niin tekee se, joka Psalmien kirjan kohtaa seuraa.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Raamatusta on julkaistu painettuna ydin, mutta valmis kirja ei vielä ole. Autiolle saarelle ottaisin joko hepreankielisen Vanhan testamentin tai saksankielisen Raamatun, jonka Luther on julkaissut vuonna 1545.
10. Mitä muuta haluat sanoa lukijoille näin kotimaisten kielten teemavuonna?
Katso, lue, etsi ja tutki, eivät silmäsi sen vuoksi puhkea.
Mikael Agricola (n. 1510–1557) tunnetaan kirjasuomen isähahmona, joka julkaisi ensimmäiset suomeksi painetut teokset. Ensimmäinen suomenkielinen teos Abckiria painettiin vuonna 1543. Lisäksi Agricola käänsi Uuden testamentin kokonaan ja noin viidesosan Vanhasta testamentista. Käännöstyössään Agricola hyödynsi mahdollisesti jonkin verran myös aikalaistensa suomentamia raamatunkohtia.
Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää vietetään Agricolan kuolinpäivänä 9. huhtikuuta.
Toimitus: Agricolan tulkkeina ovat toimineet Vanhan kirjasuomen sanakirjan päätoimittaja Maria Lehtonen ja toimittaja Oskari Niskanen.
Juttu sisältää sekä suoria että mukailtuja otteita Agricolan teoksista. Suorat lainaukset on kursivoitu. Näiden lisäksi tekstissä on toimittajien sepittämiä pätkiä.
Kirjoitus on osa kotimaisten kielten teemavuoden julkaisuja. Kotimaisten kielten keskus haastattelee vuonna 2026 merkittäviä kotimaisten kielten edistäjiä sekä yhteiskunnallisia keskustelijoita 10 kysymystä kielestä ‑sarjaan.