Kielenhuollon tavoitteena on selkeä, ymmärrettävä ja tilanteeseen sopiva kieli. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltajat seuraavat kielen kehitystä, ylläpitävät kielenkäytön ohjeita ja suosituksia sekä neuvovat kielikysymyksissä. Päähuomion kohteena on kaikille yhteinen yleiskieli.
Kielenhuollon työsarkaa ovat muun muassa Kielitoimiston ohjepankki ja Kielikello-lehti. Lisäksi tarjotaan kielineuvontaa ja koulutusta. Sivulla on tietoa myös Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemista kielenhuolto- ja kielioppiteoksista.
Kielenhuollon tarkoitus on tukea yleiskielen käytettävyyttä. Tähän pyritään esimerkiksi ajantasaisin kielenkäytön ohjein ja suosituksin. Työhön kuuluu myös ylipäätään kielitiedon ja kieltä koskevan ymmärryksen lisääminen.
Yleiskieli eli kirjakieli on kielimuoto, jota käytetään esimerkiksi uutisissa, tietokirjoissa ja käyttöohjeissa, siis asiatyylisessä viestinnässä. Yhtenäinen yleiskieli alkoi muotoutua 1800-luvulla, minkä jälkeen sitä on kehitetty moniin eri yhteyksiin sopivaksi.
Kielitoimiston ohjepankki sisältää suomen yleiskielen sanastoa, oikeinkirjoitusta sekä muoto- ja lauserakennetta koskevia ohjeita. Ohjeita on myös koti- ja ulkomaisten nimien oikeinkirjoituksesta, ääntämisestä ja taivutuksesta.
Kielitoimiston ohjepankki(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Mitä kielineuvonnasta kysytään? Miten kysymyksiin vastataan? Vaikuttaako kielen asema neuvontatyön luonteeseen? Näitä kysymyksiä selvitettiin Kotimaisten kielten keskuksen ja Ruotsin Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen vertailevassa kartoituksessa, jossa tarkasteltiin virastojen suomen kielen neuvontapalveluja.
Kielineuvonnan kysymykset ja vastaukset (Kotuksen uutiset, 28.1.2025)
12.11.2025 Sari Maamies
12.11.2025 Henri Satokangas
28.10.2025 Tuija Vertainen