Tiedonhakutehtävät, osa 2

Kyse on piparista tai muusta leivonnaisesta. Puhuja siis haluaisi ostaa kahdella markalla keksejä.

Seksi esiintyy Suomen murteiden sanakirjassa sanan keksi yhtenä asuna. Seksi tässä käytössä on parhaiten tunnettu kaakkoismurteiden alueelta, mutta tietoja on myös muun muassa hämäläis- ja savolaismurteista. Kysymyksessä mainittu murre-esimerkki on Tuusniemeltä Pohjois-Savosta.

Suomen murteiden sanakirjan artikkelissa keksi² on nähtävissä kartta seksi-äänneasun levikistä Suomen 1900-luvun alkupuolen murteissa.

Aihetta käsitellään myös kotus.fi-sivuston Kysymyksiä ja vastauksia murteista ‑osiossa.

Lisätehtävä

Hilja Haahti kertoo eräässä kirjassaan, miten rikollinen alkoi tuntea munaskuissaan tehneensä väärin. Missä siis tuntui? Mitä munaskuu(t) tarkoittaa?

Ratkaiseva ajankohta on vuosien 1998 ja 1999 vaihde. Silloin tuli voimaan uusi perusopetuslaki, jonka myötä poistui hallinnollinen jako ala- ja yläasteeseen.

Asiasta kirjoittaa Henna Makkonen-Craig Kielikello-lehdessä (12.3.2026). Hänen mukaansa on tärkeää, että koulusta, oppimisesta ja opetuksesta sekä puhutaan että kirjoitetaan selkeästi ja yleistajuisesti – ilman tarpeettoman mutkikkaita ilmauksia, sellaisia kuin perusopetuksen vuosiluokat 7–9.

Peruskoulun ”asteista” puhuminen kuuluu tavallaan menneeseen aikaan. Makkonen-Craig huomauttaa, että -aste-loppuiset nimitykset herättivät jo omana aikanaan kielenhuollollista polemiikkia. Esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjassa, joka ilmestyi vuosina 1990–1994, todetaan, että etenkin koulurakennuksesta puhuttaessa ala-astetta ja yläastetta parempia ilmauksia ovat -koulu-loppuiset sanat alakoulu ja yläkoulu.

Toisaalta kestää todennäköisesti vielä kauan, ennen kuin sanat ala-aste ja yläaste jäävät kokonaan pois käytöstä. Vaikka aste-loppuiset nimitykset ovat virallisesti vanhentuneita, ne elävät edelleen arkisessa kielenkäytössä.

Tieto koulusanojen muutoksesta löytyy esimerkiksi Kotus-haun avulla. Kun kirjoittaa hakukenttään kysymyksessä mainitut sanat, saa tulokseksi useita osumia, joista voi etsiä halutun vastauksen.

Lisätehtävä

Mitä yhteistä on nimillä Hourula, Keskitysleiri ja Kidutuskammio?

Suomen kielen lautakunta otti lokakuussa 2007 kantaa sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämisen puolesta. Lautakunta haluaa edistää sukupuolesta riippumatonta kielenkäyttöä.

Suomen kielen lautakunnan mukaan kielellinen epätasa-arvo ilmenee esimerkiksi siten, että sukupuolia merkitään epäsymmetrisesti henkilöviittauksissa. Sanapari lääkäri ja naislääkäri on esimerkki juuri tällaisesta kielenkäytöstä.

Epätasa-arvoisia ovat myös työntekijän sukupuoleen viittaavat ammattinimikkeet, kuten aulaemäntä, asiamies ja järjestysmies. Lisäksi yleispätevä (geneerinen) maskuliinisuus sanastossa ja sanonnoissa ilmentää epätasa-arvoa (esim. virkaveli, uskottu mies, kotimies, jokamiehenoikeus, lähteä yhtenä miehenä).

Suomen kielen lautakunta toimi suomen kielen huollon ja nimistönhuollon asiantuntijaelimenä. Lautakunta päättää kielenkäyttöä koskevista yleisluonteisista tai periaatteellisista suosituksista ja ottaa kantaa kielipoliittisiin kysymyksiin.

Tietoa suomen kielen lautakunnan kannanotoista löytyy kotus.fi-sivustolta esimerkiksi Kotus-haun avulla.

Lisätehtävä

Millaisia huomioita sanojen avioliitto, pariliitto ja seksiliitto käytöstä tekee suomentaja Kersti Juva?

Ruokalista on omanlaisensa luettelomainen tekstilaji, joka on merkintätavoiltaan yhtenäinen kokonaisuus. Ruokalistaan liittyviä oikeinkirjoitusohjeita annetaan Kielitoimiston ohjepankissa.

Ohjeissa muistutetaan muun muassa, että ruokalistan osat eli annosten nimet esitetään tavallisesti allekkain omilla riveillään. Kukin omalta riviltään alkava listan osa kirjoitetaan yleensä isolla alkukirjaimella, vaikka kyseessä olisi yksi sana. Pisteitä tai pilkkuja ei tarvita allekkaisten osien välissä.

Kielitoimiston ohjepankissa on muutakin ruokaan liittyvää tietoa ja täsmäohjeita. Ruokakielessä on paljon erilaisia vierasperäisiä sanoja, tuotemerkkejä ja vaikkapa monenlaisten juomien nimiä, ja niiden oikeinkirjoitukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Ruoka-asioista on kirjoitettu paljon muissakin Kotuksen verkkopalveluissa.

Lisätehtävä

Miten kolajuoman nimi kirjoitetaan: coca-cola, Coca-cola vai Coca-Cola?

Vanhassa kirjasuomessa esiintyy huomattavan paljon niin kutsuttuja yhdysverbejä eli yhdyssanan tavoin muodostettuja verbejä. Verbiä edeltää usein adverbi, kuten alle, päälle, ylös tai pois. Nykykielessäkin on kyllä yhdysverbejä, mutta niitä on selvästi vähemmän kuin vanhan kirjasuomen kaudella, jolloin ruotsin kielen vaikutus oli voimakasta. Nykyään käytössä olevia yhdysverbejä ovat esimerkiksi allekirjoittaa ja koeajaa.

Vanhan kirjasuomen sanakirjasta (VKS) voi hakea ‑juosta-loppuisia yhdysverbejä kirjoittamalla hakukenttään ”*juosta”, jolloin saa hakutuloksina kaikki sana-artikkelit, joiden loppuosa on juosta. Vaihtoehtoisesti voi suunnata juosta-artikkeliin ja tarkastella sen lopussa olevaa yhdyssanalistaa.

Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy esimerkiksi yhdysverbit edesjuosta (’juosta esiin’), kokoonjuosta (’kokoontua yhteen; kerääntyä’) sekä läpijuosta (’käsitellä, käydä läpi’).

VKS esittää mahdollisimman tyhjentävästi sekä merkityksen että käytön kannalta sanat, jotka esiintyvät 1540-luvulta vuoteen 1810 asti suomeksi julkaistussa kirjallisuudessa. Sanakirja valaisee sanojen historiaa ja lauserakenteiden kehittymistä.

Lisätehtävä

Kuinka monta pois-alkuista verbiä Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy? Anna esimerkkejä sanoista ja niiden merkityksistä.

Digitaalisen Nimiarkiston hausta tulee kaksi osumaa, kun hakee Tietoniemi-nimellä. Tietoniemiä on Muuruvedellä ja Kangasniemellä. Tietolampia kokoelmat tuntevat vain yhden, ja se sijaitsee Mäntyharjulla.

Kotimaisten kielten keskuksen suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset nimiaineistot on koottu Nimiarkistoon. Aineistot sisältävät arvokasta tietoa nimistön- ja kielentutkijoille sekä esimerkiksi historiantutkijoille ja sukututkijoille. Valtaosa paikannimikokoelmista ja asiakirjanimikokoelmat on julkaistu myös digitaalisessa muodossa.

Lisätehtävä

Kuinka monta hakutulosta tulee, jos Nimiarkistosta etsii tietoa Niemi-nimisistä metsistä?

Suomen murteiden sanakirjassa (SMS) me-pronominin muoto myö esiintyy Kiteen pitäjässä useassa eri sana-artikkelissa. Näitä ovat esimerkiksi artikkeli aamustella (”myö vasta uamusteltii”), artikkeli noheva (”olt̆tiim myö àika nohevia pòikia”) sekä artikkeli loukkuu: ”myö sitä (saksalaissotilasta) otettii pershankurasta (ja heitimme ulos), se (hänen puheensa) oĺ meijäl lòukkuuta”.

Vastauksen löydät Suomen murteiden sanakirjan tarkennetun haun avulla. Tarkennetussa haussa on mahdollista hakea sana-artikkeleita pelkän esimerkin avulla sekä esimerkin ja pitäjän avulla. Hakutulosten määrän näet hakukentän alla sulkeissa. On kuitenkin huomattava, että tuloksissa ovat mukana ne esimerkit, joissa esiintyy muitakin myö-alkuisia sanoja. Valitsemasi pitäjän esimerkin löydät artikkelista alleviivattuna.

SMS kuvaa kaikki suomen murteet. Sanakirja pohjautuu 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa koottuun Suomen murteiden sana-arkistoon, jossa on yli 8 miljoonaa murresanatietoa noin 400 000 sanasta.

Lisätehtävä

Mikä minä-pronominin muoto on käytössä kotipaikkakunnallasi? Etsi siihen liittyviä esimerkkejä Suomen murteiden sanakirjasta. Missä muualla tätä muotoa käytetään kuin kotipaikkakunnallasi?

Haluaisin asua Laukaassa. Vastaus löytyy Asutusnimihakemistosta tai Kielitoimiston ohjepankin ohjeesta ”Nimien taivutus: kunnannimet ja muut asutusnimet”.

Asutusnimihakemiston tarkoituksena on antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta. Hakemistosta voi tarkistaa myös nimien nykysuositusten mukaisen kirjoitusasun ja mahdolliset ruotsin- tai saamenkieliset rinnakkaisnimet.

Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä on pyrittävä taivuttamaan siten kuin paikkakunnalla itse taivutetaan. Niinpä asutaan Laukaassa, mennään Enontekiölle, ollaan kotoisin Ylitorniolta ja vieraillaan Hikiässä.

Lisätehtävä

Mitenhän on Mäntyharjun laita? Mäntyharjussa vai Mäntyharjulla?

Muodot etanoiden ja etanoitten ovat molemmat yleiskielen mukaisia. Vastaus löytyy Kielitoimiston sanakirjasta. Sama sana-artikkeli kertoo, että myös muoto etanain on mahdollinen, joskin harvinainen. Sanakirja esittää harvinaiset taivutusmuodot sulkeissa.

Kielitoimiston sanakirjassa esitetään taivutustiedot kaikista nomini- ja verbihakusanoista. Adjektiiveista esitetään myös komparatiivi- ja superlatiivimuodot (esim. lyhyt, lyhyempi/lyhempi, lyhyin/lyhin).

Lisätehtävä

Kumpi on sanakirjan mukaan yleiskielen mukainen muoto, asteettain vai asteittain? Vai käyvätkö molemmat?

Eksonyymi tarkoittaa sellaista ulkomaista paikannimeä, joka kirjoitetaan kyseisessä kielessä eri tavalla kuin paikan sijaintimaan kielessä. Paikalliskielisiä nimiä kutsutaan puolestaan endonyymeiksi. Lontoo on siis suomenkielinen eksonyymi, jota vastaa englanninkielinen endonyymi London.

Muita eksonyymejä ovat esimerkiksi Brasilia, Kairo ja Keski-Siperian ylänkö. Vastaavat endonyymit ovat portugalin Brasil, arabian Al-Qāhirah ja venäjän Srednesibirskoje ploskogorje.

Tieto löytyy Eksonyymit-verkkojulkaisun etusivulta tai esimerkiksi kotus.fi-sivustolla julkaistusta Ulla Onkamon kolumnista ”Oletko käynyt Londonissa, Temsin varrella?”

Lisätehtävä

Millä nimellä Baḩr ‘Umān tunnetaan suomeksi?