Tiedonhaku: kotoperäiset kielet

Kotoperäisillä kielillä tarkoitetaan kieliä, joita on käytetty Suomen alueella ennen nykyisten valtiollisten rajojen muodostumista. Suomessa kotoperäisistä kielistä puhutaan tavallisesti, kun kyse on alueemme perinteisistä vähemmistökielistä.

Suomen valtiollisessa kielipolitiikassa otetaan erityisesti huomioon kotoperäiset vähemmistökielet pohjoissaame, koltansaame ja inarinsaame, karjalan kieli, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli ja Suomen romanikieli. Lotta Jalava kirjoittaa Kielikellossa kielipoliittisesta ohjelmasta, joka on laadittu kotoperäisten vähemmistöasemassa olevien kielten suojelemiseksi ja vahvistamiseksi.

Lisätehtävä

Millaisia muutoksia Suomessa pitäisi tehdä, jotta kotoperäisiä vähemmistökieliä käytettäisiin laajemmin ja myös tulevaisuudessa? Mainitse ainakin kolme asiaa.

Suomessa käytetään kahta viittomakieltä, suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Suomalaisella viittomakielellä on noin 3 000 kuuroa äidinkielistä käyttäjää, ja lisäksi sitä käyttää lähes yhtä suuri joukko kuulevia, jotka ovat esimerkiksi kuurojen viittomakielisten perheenjäseniä.

Suomenruotsalaista viittomakieltä pidettiin 1990-luvulle saakka suomalaisen viittomakielen osana, mutta viime vuosikymmeninä se on tunnistettu erilliseksi kieleksi. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttää noin 200 ihmistä.

Vastaus löytyy Kotuksen pääsivustolta Suomen viittomakielet -sivulta. Maailmassa viittomakieliä on satoja, ja esimerkiksi amerikkalainen viittomakieli ja brittiläinen viittomakieli eroavat toisistaan.

Lisätehtävä

Miten Suomen viittomakielet ovat syntyneet?

Voit tutkia Yle Areenan ohjelmatarjontaa rajaamalla haun viittomakielisiin ja viittomakielelle tulkattuihin ohjelmiin. Viittomakielinen kirjasto tallentaa Suomen viittomakielisten kulttuuria, historiaa ja kieltä. Kirjasto tarjoaa runsaasti viittomakielistä materiaalia, joka on tekstitetty suomeksi tai ruotsiksi.

Lisätehtävä

Etsi Viittomakielisestä kirjastosta sarja ”Tietopaketti suomenruotsalaisesta viittomakielestä” ja katso ainakin yksi materiaalin videoista. Etsi videolta vastaus johonkin seuraavista kysymyksistä: Kuka oli Carl Oscar Malm? Miten suomenruotsalainen viittomakieli eroaa suomalaisesta viittomakielestä? Mitä tarkoitetaan oralistisella opetusmetodilla? Millä tavoin suomenruotsalaisen viittomakielen asema on parantunut?

Ruávinjargâ on Rovaniemen inarinsaamenkielinen nimi. Pohjoissaameksi Rovaniemi on Roavvenjárga ja koltansaameksi Ruäʹvnjargg.

Asutusnimihakemistosta voi tarkistaa asuinpaikkojen kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien kirjoitusasuja ja taivutusmuotoja sekä niiden mahdolliset ruotsin- tai saamenkieliset rinnakkaisnimet. Hakemistosta käy ilmi esimerkiksi myös se, että Saariselkä on pohjoissaameksi Suoločielgi ja inarinsaameksi Suáluičielgi.

Lisätehtävä

Rovaniemi on alkujaan luonnonpaikan nimi. Mitä sen alkuosa rova tarkoittaa, ja mistä sana on peräisin? Tiedon löydät Suomen etymologisesta sanakirjasta. Murresana rova löytynee tulevaisuudessa myös Suomen murteiden sanakirjasta, kun sanakirjan toimittajat ehtivät valtavan aineistonsa läpikäynnissä ro-alkuisten sanojen pariin.

Nykyään jo yli 70 prosenttia Suomen saamelaislapsista asuu muualla kuin saamelaisten perinteisellä kotiseutualueella Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa ja Sodankylän pohjoisosassa. Kotiseutualueella saamen kielet ovat joko opetuskielinä tai erillisinä oppiaineina luokkaopetuksessa. Alueen ulkopuolella saamen luokkahuoneopetusta on tarjolla vain harvoissa kouluissa.

Lotta Jalava kirjottaa Kotus-blogissa saamen kielten etäopetuksesta, joka on mahdollistanut oma kielen opiskelun monille saamelaislapsille ja -nuorille asuinpaikasta riippumatta.

Lisätehtävä

Voiko sinun kouluasi käyvä lapsi tai nuori opiskella saamen kieltä?

Jikŋon II on Disneyn tuottaman Frozen II -elokuvan pohjoissaamenkielinen versio. 2020-luvulla saamen kielillä on ilmestynyt useampia versioita kansainvälisesti tunnetuista elokuvatuotannoista.

Lotta Jalava kertoo Kotus-blogissa saamen kielistä elokuva- ja tv-tuotannoissa sekä videopelien maailmassa. Moninaiset audiovisuaaliset tuotannot vaativat saamelaisia ja saamenkielisiä tekijöitä ja valtavasti ammattitaitoa.

Lisätehtävä

Mille ikäryhmälle suunnattua saamenkielistä ohjelmatarjontaa Yleltä on erityisesti toivottu, ja miten toiveeseen on vastattu?

Lisäbonustehtävä

Miten Muumilaakso-sarjan jakso ”Hattivattien saari” on käännetty pohjoissaameksi?

Riko Saatsin Yönistujat-romaanista kertova uutinen on julkaistu alkuvuodesta 2026 karjalaksi ja suomeksi.

Uutisen suomenkielisestä versiosta käy ilmi, että karjalankielisen uutisen kuvaus ”se sanelou Luadogan Karjalan Suistamolpäi voinua pajennuon karjalazen perehen elokseh näh Suomes” kääntyy suomeksi ”se kertoo Laatokan Karjalan Suistamolta sotaa paenneen karjalaisperheen elämästä Suomessa”.

Lisätehtävä

Vertaile uutisen kieliversioita ja etsi vähintään kolme sellaista karjalan kielen sanaa, joita suomen kielen perusteella ei mitenkään voisi ymmärtää. Voit etsiä sanoja suomenkielisen uutisen lisäksi myös Karjalan kielen sanakirjasta.

Lotta Jalava ja Outi Tánczos kirjoittavat Kielikello-lehdessä vuoden 2024 kyselytutkimuksesta, joka suunnattiin Suomessa karjalan kieltä käyttäville. Kyselyn tuloksia verrattiin vuoden 2010 tuloksiin. Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin muun muassa, uskovatko he, että karjalan kieltä käytetään tulevaisuudessa nykyistä enemmän.

Vuoden 2024 vastaajista valtaosa uskoo, että karjalan kielen käyttö lisääntyy tulevaisuudessa. Vuonna 2010 kielen käytön lisääntymiseen uskoi vain noin kolmannes. Karjalankielisten usko kielen tulevaisuuteen on siis vahvistunut.

Lisätehtävä

Millä muilla tavoilla kuva Suomen karjalankielisistä on muuttunut viime vuosikymmeninä?

Tšiȟko on Suomen romanikielen sana, joka tarkoittaa ’hyvää’. Tšiȟko diives on ’hyvää päivää’, ja tšiȟko te dikkel tumeen tarkoittaa ’mukava nähdä teitä’.

Romanikieli kuuluu indoeurooppalaisiin kieliin, tarkemmin indoarjalaiseen kielihaaraan, johon kuuluvat myös monet Intiassa puhuttavat kielet, kuten hindi ja urdu. Suomen romanikieli on yksi Euroopan romanikielen murteista, ja romanikieltä on puhuttu Suomessa ainakin 1500-luvulta alkaen. Romanikieli voidaan siis lukea Suomen perinteisiin, kotoperäisiin kieliin.

Perustietoja romanikielestä löydät Kotuksen pääsivustolta Suomen romanikieli -sivulta. Suomen romanikielen ilmauksiin ja sanastoon voi tutustua Opetushallituksen oppimateriaalisivustolla.

Lisätehtävä

Milloin Suomen romanikieltä alettiin kehittää kirjakieleksi?

Opetushallituksen syksyllä 2025 laatimasta selvityksestä käy ilmi, että moni romaniperhe ei tiedä, että lapsella olisi oikeus opiskella omaa kieltään. Viimeisten kymmenen vuoden aikana romanikieltä koulussa opiskelevien määrä on vähentynyt huomattavasti, vaikka kiinnostusta kieltä ja sen opiskelua kohtaan olisi edelleen.

Opetuksen järjestämistä hankaloittaa tiedon puutteen lisäksi se, että opettajia ei ole riittävästi. Kotus uutisoi selvityksen tuloksista marraskuussa 2025.

Lisätehtävä

Miksi romanikielen etäopetusta olisi tärkeää kehittää?