Tiedonhakutehtävät, osa 5

Kielikellossa on julkaistu muutamia artikkeleita emojeista. Olli Tamminen kirjoitti lehteen pro gradu ‑tutkielmansa pohjalta emojien merkityksestä. Hän toteaa pääkalloemojista seuraavaa:

Vastaus löytyy kirjoittamalla Kielikellon hakuun esimerkiksi ”emoji”. Kielikello on Kotuksen julkaisema lehti, jossa kirjoitetaan yleistajuisesti kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.

Lisätehtävä

Piste korvataan useammin emojilla tai hymiöllä kuin kysymys- ja huutomerkki. Mitä syitä tälle esitetään toisessa emojeita käsittelevässä Kielikello-jutussa?

SMS:ssä hakutuloksia tulee yhdeksän kappaletta ja VKS:ssä yksi. SMS:ssä ’ojakellukkaa’ merkitsevät sanat hörriäisenkukkanen, mehiläisenkukka, mehiläisheinä, mehiläiskukka, mehiäisenkukka, mesiäisenkukkanen, mettiäisenkukka, neuliaisenkukka ja nurmennotku. VKS:n ainut osuma on pässinkullinmuna.

Nämä tiedot löydät Suomen murteiden sanakirjan ja Vanhan kirjasuomen sanakirjan tarkennetun haun avulla. Tarkennetulla haulla voit hakea sana-artikkeleita pelkän merkityksenselitteen perusteella.

SMS kuvaa kattavasti Suomen murteet. Sanakirja pohjautuu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kerättyyn Suomen murteiden sana-arkistoon, jossa on yli 8 miljoonaa murresanatietoa noin 400 000 sanasta.

VKS esittää mahdollisimman tyhjentävästi sekä merkityksen että käytön kannalta sanat, jotka esiintyvät 1540-luvulta vuoteen 1810 asti suomeksi julkaistussa kirjallisuudessa. Sanakirja valaisee sanojen historiaa ja lauserakenteiden kehittymistä.

Lisäkysymys

Hae SMS:n ja VKS:n tarkennetulla haulla kuvallisesti käytettyjä sanoja. Anna kummastakin sanakirjasta kolme esimerkkiä sanoista, joita on käytetty kuvallisesti.

Karkeistettuna ˈaadlärkröjts. Ääntämisohje pohjautuu suomenruotsin ääntötapaan. Sanapaino on merkitty niin, että ennen painollista tavua on ˈ-merkki. Nimessä Adlercreutz paino on siis ensimmäisellä tavulla.

Vastaus löytyy Suomenruotsalaisten sukunimien ääntäminen ‑julkaisusta Kotuksen verkkosivuilta. Julkaisuun pääsee esimerkiksi kirjoittamalla Kotus-hakuun ”Adlercreutz”.

Suomenruotsalaisten sukunimien ääntäminen ‑julkaisuun on koottu sukunimiä, joiden ääntämys on aiheuttanut ongelmia. Nimistä annetaan karkeistettu ääntämisohje tekstinä, minkä lisäksi ääntämyksen voi myös kuunnella.

Lisätehtävä

Etsi julkaisusta nimiä, jotka voidaan ääntää useammalla kuin yhdellä tavalla. Kuka päättää, mitä ääntämistapaa tuolloin käytetään?

Katsoi päältä, kun toiset ahkeroivat. Virke tarkoittaa samaa kuin ’ei ottanut osaa toisten ahkerointiin’.

Vastaus löytyy Kielitoimiston sanakirjan perushaulla. Kirjoittamalla hakuun ”katsoa” pääsee tutkimaan katsoa-verbin eri merkityksiä. Kuvakielinen käyttö on merkitty lyhenteellä kuv., ja tämän merkitysryhmän alta löytyy arkista käyttöä osoittava lyhenne ark.

Lisätehtävä

Millaista kuvakielistä käyttöä on sanalla pelto? Entäpä millaista arkista käyttöä sanalla kahvi?

Olavi Uusivirtaa hermostuttaa muutama-sanan epämääräisyys. Hän maalailee blogissa kärjekkäästi:

Vastaus löytyy esimerkiksi Kotus-haun avulla. Kirjoittamalla hakuun ”muutama” pääsee Uusivirran blogitekstin pariin.

Lisätehtävä

Onko asukas tai omistaja huoneistonsa haltija vai haltia? Seikkaileeko J. R. R. Tolkienin maailmassa haltija vai haltia? Vai kelpaavatko molemmat muodot yleiskieleen tätä nykyä? Mitä kääntäjä Kersti Juva kertoo sanan kirjoitusasusta, entä sanan örkki historiasta?

Nimiarkiston kokoelmatiedoissa Paska-, Pasko- ja Pask-alkuisista nimistä saatetaan kertoa tarinoita, joissa joku tai jokin on tehnyt tarpeensa paikkaan ja nimi olisi syntynyt siitä. Esimerkiksi Paskakivi on lintujen suosima kivi ja Paska-ahteeseen (mäkeen) on kertynyt hevosen- tai lehmänlantaa. Paska-alkuista paikkaa on voitu pitää myös muuten epäsiistinä ja sotkuisena.

Usein paikan luonnehdinnoista käy kuitenkin ilmi, että Paska-, Pasko- ja Pask-alkuisiksi nimettyjä paikkoja on pidetty jollain tavoin vähäpätöisinä tai huonoina. Syy huonouteen voi olla paikan vaikeakulkuisuudessa. Paikka on esimerkiksi kivinen, ryteikköinen tai jyrkkä tai sen maaperä vetistä. Tai jos kyseessä on vesistönimi, voi esimerkiksi lammen tai järvenselän pohja olla mutainen ja vesi ruskeaa.

Vastaus löytyy Kotuksen verkkosivujen Kysymyksiä ja vastauksia nimien alkuperästä ‑osiosta. Paska-nimet löytyvät esimerkiksi klikkaamalla valikosta P-kirjainta tai kirjoittamalla hakukenttään ”paska”.

Lisätehtävä

Kysymyksiä ja vastauksia nimien alkuperästä ‑osiossa kerrotaan myös Humala- ja Viina-alkuisista paikannimistä. Tutki esimerkkejä paikannimikokoelmista. Millaisia paikkoja on nimetty Humala- ja Viina-alkuisilla nimillä, ja miten ne liittyvät alkoholiin?

Sanat on lisätty Kotuksen sanatietokantaan vuonna 2019.

Deepfake-video eli syväväärennös tarkoittaa todentuntuista väärennöstä, joka on tehty olemassa olevaa videomateriaalia muokkaamalla. Väärennöksiä voidaan levittää esimerkiksi jonkun julkisuuden henkilön esiintymisestä. Syväväärennös on saanut nimityksensä tekoälyn syväoppimisen algoritmeista.

Isis-vaimo on terroristijärjestö Isisin joukkoihin liittyneiden miesten puolisoista käytetty nimitys.

Pinkkivero puolestaan on leikillinen termi ilmiöstä, jossa tytöille ja naisille suunnatut tuotteet ovat kalliimpia kuin vastaavat poikien ja miesten tuotteet. Esimerkiksi naisten karvanpoistohöylät ovat kalliimpia kuin miesten partahöylät. Englanniksi ilmiö tunnetaan nimityksellä pink tax.

Vastaus löytyy hakemalla Kotus-haulla jollakin mainituista sanoista. Sanat ovat osa vuoden 2019 uudissanapoimintoja.

Lisätehtävä

Tutustu vuoden 2025 sanapoimintoihin. Mitkä sanat ovat sinulle entuudestaan tuttuja? Kirjoita lyhyt tarina, jossa käytät sekä sinulle jo tuttuja että vieraita sanoja.

Kielipolitiikalla tarkoitetaan toimia, joilla vaikutetaan kieliin sekä niiden asemaan ja käyttöaloihin yhteiskunnassa. Kielipolitiikkaan kuuluu lainsäädäntö sekä se, millä kielillä yhteiskunnassa on mahdollista toimia ja mitä kieliä ja millä kielillä opetetaan. Lisäksi arjen kielipolitiikkaa ovat ihmisten kielikäytänteet ja valinnat – esimerkiksi se, mitä kieltä tai kieliä kotona käytetään.

Kielipolitiikasta ja sen osa-alueista kerrotaan Kotuksen pääsivustolla.

Lisätehtävä

Millaisilla eri tavoilla kielten asemaa ja käyttöä voi vahvistaa yhteiskunnassa? Millaisia kielipoliittisia valintoja kohtaat omassa arjessasi? Miten eri tilanteissa käytettävä kieli määräytyy? Olisivatko toisenlaiset kielivalinnat mahdollisia?

Kielentutkimuksen valtavirta oli Suomessa vielä 1950-luvulla historiallisesti suuntautunut tutkimus, ja sen mukaisesti murteiden tutkimiseen kiinnitettiin paljon huomiota. Kielitieteilijöiden käsityksen mukaan vanhat kansanmurteet olivat nopeasti katoamassa, ja niin Suomen kielen nauhoitearkiston ensimmäiseksi suureksi tehtäväksi tuli murteiden tallennus.

Arkistoon haluttiin ikään kuin jälkikäteen vangita pikakuva vuosisadan vaihteen puhutusta suomesta. Tavoitteeksi asetettiin keskimäärin 30 nauhoitetunnin kokoaminen jokaisesta suomenkielisestä pitäjästä. Tämä yleistavoite saavutettiin 1970-luvun loppuun mennessä, jolloin koossa oli lähes 15 000 tuntia murreäänitteitä.

Suomen kielen nauhoitearkisto on kansallisesti, mutta myös kansainvälisesti merkittävä nauhoitekokoelma. Se koostuu kielitieteellisiin ja kulttuurihistoriallisiin tutkimustarpeisiin kerätyistä ääni- ja videomuotoisista nauhoitteista, joita on arkistoitu yhteensä yli 25 000 tuntia. Arkistosta on tietoa Kotuksen pääsivustolla.

Lisätehtävä

Pitäjä on historiallinen aluehallinnon yksiköistä tai seurakunnista käytetty nimitys. Mistä sana on peräisin, ja mitä muita merkityksiä sillä on?

Vastaus löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjan (VKS) peruna-artikkelista. Sana-artikkelissa on kaksi merkitysryhmää: ’päärynä’ ja ’peruna’. Mikael Agricolan teksteissä peruna merkitsee ’päärynää’. Varhaisin kirjallinen esiintymä sanan nykymerkityksessä on Anders Lissanderin vuonna 1793 painetussa teoksessa Maa-Pärunain Kasswattamisesta.

VKS esittää mahdollisimman tyhjentävästi sekä merkityksen että käytön kannalta sanat, jotka esiintyvät 1540-luvulta vuoteen 1810 asti suomeksi julkaistussa kirjallisuudessa. Sanakirja valaisee sanojen historiaa ja lauserakenteiden kehittymistä.

Lisätehtävä

Etsi sanakirjasta, millä muilla sanoilla perunaan on viitattu vanhassa kirjasuomessa.