Tiedonhakutehtävät, osa 1

Merkityksessä ’metsästäjän näkösuoja, ampumakatos’ pohjoisin havainto on Kittilästä. Merkityksessä ’ansapyydyksen suojus’ sanaa on käytetty muun muassa Enontekiöllä ja Inarissa.

Kotus-sanalla on murteissa viitattu myös lautahökkeleihin ja kuusen tai männyn kuoreen. Juvalta on merkitty muistiin, että kotus voi tarkoittaa ’saamatonta nahjusta’.

Kotusta on alettu käyttää myös Kotimaisten kielten keskuksen lyhennenimenä. Keskuksen verkkosivujen osoite on kotus.fi.

Murretiedot ja sanojen levikkikartat löydät Suomen murteiden sanakirjasta (SMS). Se kuvaa kaikki suomen murteet. Sanakirja pohjautuu 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa koottuun Suomen murteiden sana-arkistoon, jossa on yli 8 miljoonaa murresanatietoa noin 400 000 sanasta.

Lisätehtävä

Mitä hölö on tarkoittanut Kemijärvellä? Entä Nakkilassa?

Kyse on vanhan kirjasuomen kaudesta. Tuolloin suurin osa suomeksi julkaistusta kirjallisuudesta oli uskonnollista. Suomeksi julkaistiin koko Raamattu neljänä ja Uusi testamentti viitenä eri käännöksenä, liturgisia käsikirjoja ja messukirjoja, saarnakokoelmia eli postilloja sekä katekismuksia, rukouskirjoja ja virsikirjoja.

Uskonnollinen kieli ja kirjasuomi olivat pitkään käytännössä yksi ja sama kielimuoto, ja uskonnollisen kirjallisuuden kielen piirteet levisivät muihinkin yhteyksiin. Uskonnollisten teosten lisäksi vanhan kirjasuomen kaudella painettiin muun muassa almanakkoja sekä laki- ja asetustekstejä.

Vanhasta kirjasuomesta kerrotaan kotus.fi-sivustolla Vanhan kirjasuomen sanakirjan (VKS) esittelyn yhteydessä. Sanakirja esittää mahdollisimman tyhjentävästi sekä merkityksen että käytön kannalta sanat, jotka esiintyvät 1540-luvulta vuoteen 1810 asti suomeksi julkaistussa kirjallisuudessa. Sanakirja valaisee sanojen historiaa ja lauserakenteiden kehittymistä.

Lisätehtävä

Millä nimellä kutsutaan vanhan kirjasuomen ja nykysuomen välistä kirjasuomen kautta?

Li-etunimi on lyhentymä sellaisista nimistä kuin Elisabet ja Rosalie. Li on siis alun perin ollut lempinimi, jota on sittemmin alettu antaa viralliseksikin nimeksi.

Ruotsissa nimeä Li on annettu vuodesta 1903. Suomessa vanhimmat Lit ovat syntyneet 1920- tai 1930-luvulla. Yhteensä Li-nimisiä on Suomessa reilu 400. Li on myös kiinalainen nimi, joten osa nimenkantajista on todennäköisesti kiinalaistaustaisia.

Li-etunimestä kertoo Petra Saarnisto Kotus-blogin kirjoituksesssa, jossa käydään läpi puoluejohtajien etunimien taustoja. Kirjoitus on julkaistu maaliskuussa 2019.

Vastauksen kysymykseen löytää esimerkiksi käyttämällä Kotus-hakua. Kannattaa kirjoittaa hakukenttään sanat ”Li” ja ”lempinimi”.

Lisätehtävä

Ketä poliitikkoamme kutsuttiin Ruotsissa lempinimellä Farbror-Kekki?

Pelle on qeşmer kurmandžin kielessä. Pelleen voidaan kurmandžissa viitata myös sanoilla pêkenok, ehmeq, serserî ja qişmer. Esimerkiksi lause se mies on täysi pelle on kurmandžiksi ew mêrik bi temamî qeşmer e. Verbi pelleillä on kurmandžiksi qeşmerî kirin ja ehmeqî kirin.

Kurmandži on toinen kurdien kahdesta pääkielestä, ja sen puhujat tulevat Turkista, Syyriasta, Iranista, Irakista ja Armeniasta. Suomessa on useita tuhansia kurmandžia äidinkielenään puhuvia.

Suomi–kurmandži-sanakirja valmistui vuonna 2020. Kotuksen maahanmuuttajasanakirjat palvelevat Suomeen tulleita maahanmuuttajia maassa, jonka kieli ja kulttuuri ovat heille vieraita.

Kun haluaa etsiä joitakin sanoja monista Kotuksen sanakirjoista samanaikaisesti, kannattaa käyttää Sanakirjaportaalia. Sen haku ulottuu yhteentoista sanakirjaan.

Lisätehtävä

Missä kielessä suomen adjektiivia normaali vastaa ilmaus caadi ah?

Curling on joukkuelaji, jossa yritetään jäistä pintaa pitkin heittämällä ja harjaamista apuna käyttämällä saada oman joukkueen pelikiviä lähimmäksi määräpistettä. Urheilukielestä curling on levinnyt muuhunkin käyttöön: on alettu puhua curling-vanhemmista, siis vanhemmista, jotka haluavat lakaista kaikki esteet lastensa tieltä. Curling-vanhempien suomenkielisenä vastineena on käytetty sanaa palveluvanhemmat.

Minna Haapanen kirjoitti curling-vanhemmista Sana sanasta -palstalle lokakuussa 2005. Taru Kolehmainen kirjoitti curlingista ja myös curling-vanhemmista Helsingin Sanomien Kieli-ikkuna-palstalle helmikuussa 2006. Nämä tekstit ja sadat muut kotuslaisten vanhat kielikirjoitukset ovat löydettävissä kotus.fi-sivuston Kolumniaarrearkusta.

Kolehmainen kertoo, että curling tuli Kielitoimiston tietoon joskus 1980-luvulla, jolloin hyvinkääläinen curling-seura halusi lajille suomalaisen nimen. Esillä ovat olleet muun muassa ehdotukset harjapallo, lakaisupallo ja luutapallo.

Urheilulajin nimeksi on kuitenkin vakiintunut lainasana curling. Se on hakusanana myös yleiskieltä kuvaavassa Kielitoimiston sanakirjassa.

Lisätehtävä

Miten sana hyypiä (pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna) ja nimi Bubi liittyvät Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen?

Hepo, kukka, mämmi, nuppu, peukku ja pilvi ovat eri huumeiden slanginimityksiä. Huumeiden slanginimissä on tavallista mukailla niiden virallisempien nimitysten äänneasua. Peukku-sanan voi tulkita jäljittelevän yleisnimityksen pvp-osan [peeveepee] alkuäänteitä. MDMA eli ekstaasi tunnetaan slangissa muun muassa mämminä, heroiini taas hepona. Nimitykset voivat myös kuvailla huumeen ulkoasua tai vaikutusta – esimerkiksi kannabiksen tavallisia slanginimityksiä ovat kukka, nuppu ja pilvi.

Mediassa uutisoitiin vuonna 2025 usein peukusta eli muuntohuume alfa-pvp:stä, jonka käyttö Suomessa on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Peukku valittiin Kotuksen kuukauden sanaksi elokuussa 2025.

Kotus valitsee kuukauden sanaksi jonkin uudissanan tai vanhemman sanan, joka on ollut erityisen ajankohtainen. Kuukauden sanaksi valitseminen ei tarkoita esimerkiksi sanan ”hyväksymistä” yleiskieleen tai sen käytön suosittamista.

Risto Uusikoski kirjoittikin peukku-sanan valitsemisen jälkeen blogin, jossa hän painottaa sitä, että huumeiden slanginimien tai katukauppanimien käyttäminen esimerkiksi uutisissa tai muissa yleiskielisissä yhteyksissä on monella tavalla ongelmallista. On paikallaan kysyä, mitä halutaan viestiä sillä, että vaaralliseen muuntohuumeeseen viitataan toistuvasti slanginimellä.

Vastauksen kysymykseen löytää esimerkiksi etsimällä kysymyksessä mainittuja sanoja Kotus-haulla.

Lisätehtävä

Mitä kaikkea voi merkitä englannista lainattu sana sixpack?

Tällaista preesensmuodon käyttötapaa kutsutaan dramaattiseksi preesensiksi; toinen nimitys on historiallinen preesens. Dramaattisesta preesensistä kerrotaan Kielitoimiston ohjepankissa.

Dramaattisen preesensin avulla mennyttä tilannetta tarkastellaan ikään kuin dramatisoiden nykyhetken silminnäkijän näkökulmasta. Katsoja siis viedään menneen tilanteen äärelle ja menneistä tapahtumista raportoidaan kuin suorana selostuksena.

Dramaattisesta preesensistä kerrotaan myös Ison suomen kieliopin verkkoversiossa (VISK). Sen mukaan dramaattinen preesens voi toimia keskustelussa retorisena keinona keskellä imperfektimuotoista kerrontaa. Dramaattisen preesensin avulla voidaan korostaa kertomuksen tärkeää käänne- tai huippukohtaa, kuten tässä:

Lisätehtävä

Millä nimellä suomen kieliopissa kutsutaan ei oltu tehty ‑tyyppisiä puhekielisiä ilmauksia?

Kielimaisema on käsitteenä suhteellisen uusi: englanninkielisen termin linguistic landscape määrittelivät Rodrigue Landry ja Richard Bourhis vuonna 1997. Näin kertoo englannin kielen yliopistonlehtori Janne Skaffari Kielikello-lehdessä 4/2023.

Skaffarin mukaan käsite on helppo hahmottaa: Kun luemme kauppojen näyteikkunoiden tekstejä tai bussien mainosteippauksia, teemme havaintoja kielimaisemasta – näemme yhden tai useamman kielen meitä ympäröivässä maisemassa. Joskus kielimaisemaan lasketaan myös äänimaisema. Kielimaiseman pohjalta tehdään tulkintoja niin havainnoitavan ympäristön virallisesta kielipolitiikasta kuin arjen kielikäytänteistäkin.

Kotus.fi-sivustolla julkaistaan 10 kysymystä kielestä ‑haastattelusarjaa. Yhdessä kysymyksistä tiedustellaan haastateltavien ajatuksia kielimaiseman kirjavoitumisesta. Marraskuussa 2017 Kielitoimiston sanakirjan silloinen päätoimittaja Tarja Riitta Heinonen aloittaa vastauksensa näin: ”Huomasin tähän kysymykseen vastatessani, että sanaa kielimaisema ei ole Kielitoimiston sanakirjassa. Se tulisi hakusanoissa kielimaantieteen ja kielimakkaran väliin.”

Kielimaisemasta löytää tietoa esimerkiksi Kotus-haun avulla. Haku ulottuu myös Kielikelloon.

Lisätehtävä

Mitä kaikkea kielisivistys tarkoittaa Anders Adlercreutzin ja Leena Nissilän mukaan?

Metsästä on vaikea keskustella sivistyneesti, jos emme ymmärrä, mitä keskustelukumppanit metsällä tarkoittavat. Metsäkeskusteluissa vedotaan monenmoisiin tietoihin ja miltei poikkeuksetta tunteisiinkin. Nimeämisillä on paitsi merkityksiä myös merkitystä. Keskusteluissa isketään kirves kiveen, kun yhdelle metsä on aarniometsää, toiselle energiametsää, kolmannelle luonnonmetsää, neljännelle suojelumetsää.

Metsän käsitettä sekä metsään liitettyjä moninaisia sanoja ja merkityksiä käsitellään laajasti Vesa Heikkisen artikkelissa ”Metsään menemisestä”. Heikkisen mukaan puhumme paljon puista ja metsästä, ikään kuin ymmärtäisimme toisiamme: Mutta onko sinun metsäsi minun metsäni? Kun sinä sanot puu, ajatteletko samaa puuta kuin minä? Mitä metsä oikeastaan merkitsee, mitkä ovat metsän merkitykset? Millainen on metsän käsite, mitä muita käsitteitä metsään liittyy? Entä mikä onkaan metsän vastakohta?

Metsän käsitteeseen liittyviä tietoja on monissa Kotuksen verkkopalveluissa. Esimerkiksi haku Sanakirjaportaalissa tuottaa runsaasti osumia eri sanakirjoista. Kotus-haku tuottaa osumia muun muassa Kolumniaarrearkusta ja Kielikellosta.

Lisätehtävä

Viittaako sana metsästys aina metsässä tapahtuvaan saalistukseen?

Puhuja on kirjailija F. E. Sillanpää, Taataksi kutsuttu. Pertti Virtaranta haastatteli Sillanpäätä alkukesällä 1948.

Haastattelusta kerrotaan kotus.fi-sivuston teemakoosteessa ”Virtarannat – yksissä tuumin”, joka käsittelee kielentutkija-avioparia Pertti ja Helmi Virtarantaa. Teemakoosteet ovat toimitettuja kokonaisuuksia Kotuksen moninaisista verkkosisällöistä. Koosteiden teemoja ovat esimerkiksi juhlat, vuodenajat ja henkilöt.

Sillanpään haastattelu on osa Suomen kielen nauhoitearkiston kulttuurihistoriallisia nauhoitteita. Näihin nauhoitteisiin kuuluu kirjailijahaastatteluja, tutkijain muistelmia, tallenteita yliopiston tapahtumista, tallenteita kielentutkimuksen alaan kuuluvista radio-ohjelmista ja niin edelleen. Nauhoituksia on tehty 1960-luvun alusta lähtien, ja nauhoitteita on yli 3 100 tuntia. Kirjailijahaastatteluista mainittakoon Sillanpään haastattelun lisäksi muun muassa Ilmari Kiannon, Väinö Linnan, Veijo Meren, Kalle Päätalon ja Mika Waltarin haastattelut.

Lisätehtävä

Millaisen merkittävän tunnustuksen Suomen kielen nauhoitearkisto sai vuonna 2024?