Siirry sisältöön

Vastaukset tehtäviin löytyvät Kotuksen verkkopalveluista. Keskeisiä lähteitä ovat pääsivusto kotus.fi, Kielikello-lehti, Kielitoimiston ohjepankki ja Kielitoimiston sanakirja sekä muut sanakirjat ja Kotuksen aineistot.


Ensimmäinen kysymys: tulla maailmaan

Millä sanalla on esimerkiksi tällaisia merkityksiä: ’tulla maailmaan’, ’nähdä päivänvalo’ ja ’saada alkunsa’?

Vaakasuoraa päivänvaloa. Kuva: Lotta Jalava, Kotus.

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen

Ote elämään. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.

Syntyä-verbillä. Sanalla on Kielitoimiston sanakirjassa kolme eri merkitysryhmää. Sana merkitsee ensinnäkin äidin tai emon kohdusta poistumista (syntyvä lapsi) ja toisaalta taas sitä, että jollakulla on synnynnäiset lahjat tai edellytykset johonkin (hän on kuin syntynyt näyttelijäksi). Kolmas merkitysryhmä liittyy muunlaiseen kehittymiseen, kehkeytymiseen, muodostumiseen ja niin edelleen (työryhmä syntyi itsestään).

Kielitoimiston sanakirjan sana-artikkeleista käy ilmi myös hakusanojen tyypillinen käyttöala. Merkintä kuv. esimerkin syntyä hopealusikka tai kultalusikka suussa yhteydessä tarkoittaa sitä, että sanan tällainen käyttö on kuvakielistä, ei kirjaimellista. Kultalusikka suussa syntyminen tarkoittaa erityisen hyviä elämän lähtökohtia.

Vastaus kysymykseen löytyy Kielitoimiston sanakirjan tarkennetulla haulla. Valitse ensin ”Koko teksti”, sen jälkeen ”Hae vain selitteistä”, ja kirjoita hakukenttään jokin sanan merkitykseen liittyvä sana tai sanayhdistelmä.

Lisätehtävä

Mikä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan kiinniottopakko käyttöala? Mistä löydät selitteet sanakirjan lyhenteille?


Toinen kysymys: mööpeli

Minä vuonna sana mööpeli esiintyy ensimmäisen kerran Vanhan kirjasuomen sanakirjan aineistossa ja missä kirjoitusasussa? Mikä on sen tekstin nimi, jossa sana esiintyy?

Eero Aarnion suunnittelema Polaris-tuoli. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Käykö tämä mööpelistä? Eero Aarnion suunnittelema Polaris-tuoli. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Vastaus toiseen kysymykseen

Vanhan kirjasuomen sanakirjan arkistolaatikoita. Kuva: Joni Villanen.
Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimitustyötä. Kuva: Joni Villanen.

Vastaus löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjan (VKS) mööpeli-artikkelista. Sana mööpeli esiintyy ensimmäisen kerran sanakirjan aineistossa vuonna 1766 julkaistussa asetustekstissä asussa meubli. Teksti on nimeltään Asetus, Hekumata ja Ylönpaldisutta Wastan.

VKS esittää mahdollisimman tyhjentävästi sekä merkityksen että käytön kannalta sanat, jotka esiintyvät 1540-luvulta vuoteen 1810 asti suomeksi julkaistussa kirjallisuudessa. Sanakirja valaisee sanojen historiaa ja lauserakenteiden kehittymistä.

Lisätehtävä

Sana mööpeli tarkoittaa huonekalua. Millä muulla sanalla vanhassa kirjasuomessa viitataan huonekaluun?


Kolmas kysymys: knaakka

Minkä sanan yksi asu on knaakka Suomen murteiden sanakirjassa? Millä alueella tätä muotoa on käytetty sanakirjan mukaan?

Silmä käteen ja etsimään. Kuva: Anna Murto, Kotus.

Vastaus kolmanteen kysymykseen

Naakka terassilla. Kuva: Vesa Heikkinen.
Naakka katselee tyhjää juomalasia terassilla. Kuva: Vesa Heikkinen.

Asu knaakka on mukana sana-artikkelissa naakka, ja kyseistä muotoa esiintyy etenkin Etelä-Pohjanmaan murrealueella. Artikkelissa knaakka mainitaan Isostakyröstä ja Alahärmästä saaduissa esimerkeissä.

Sanan asut ja levikin kertoo Suomen murteiden sanakirja (SMS). Eri asuja voit hakea sanakirjan perushaulla, ja hakemasi asun löydät sana-artikkelista alleviivattuna.

SMS kuvaa kaikki suomen murteet. Sanakirja pohjautuu 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa koottuun Suomen murteiden sana-arkistoon, jossa on yli 8 miljoonaa murresanatietoa noin 400 000 sanasta.

Lisätehtävä

Minkä sanan asu on murresanakirjassa haalha? Mitä muita asuja kyseisellä sanalla on sanakirjan mukaan?


Neljäs kysymys: dalai-lama vai Dalai-lama

Kirjoitetaanko dalai-lama vai Dalai-lama? Miksi?

Iso D ja pieni d sateessa, yhdessä. Kuva: Risto Uusikoski, Opetushallitus.

Vastaus neljänteen kysymykseen

Kukkiva omenpuun oksa sinistä taivasta vasten.
Asiasta pääsemme pian omenankukkaan. Kuva: Elina Heikkilä.

Arvonimi dalai-lama suositetaan kirjoitettavaksi pienellä alkukirjaimella kuten muutkin arvonimet. Arvonimi viittaa lamalaisuudeksi kutsutun buddhalaisuuden suuntauksen hengelliseen johtajaan. Se muodostuu mongolin- ja tiibetinkielisistä sanoista, jotka yhdistetään toisiinsa yhdysmerkillä.

Dalai-lamasta puhuttaessa ei käytetä arvonimeä kantavan henkilön varsinaista nimeä. Koska lamalaisuuden mukaan dalai-lama syntyy kuoleman jälkeen uudelleen, voi kunakin aikana olla vain yksi dalai-lama.

Vastaus kysymykseen löytyy Kielitoimiston ohjepankin ohjeesta ”Alkukirjain: uskonnolliset arvonimet ja muut nimitykset”. Ohjeen löytää selaamalla tai esimerkiksi kirjoittamalla ohjepankin hakukenttään ”dalai-lama”. Vastauksen saa myös Kielitoimiston sanakirjasta, jossa hakusana dalai-lama kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Lisätehtävä

Kirjoitetaanko omenalajikkeiden nimet isolla vai pienellä alkukirjaimella?


Viides kysymys: lepoa kuplassa

Yksi vuoden 2015 kuukauden sanoista oli eräänlaisen kuplamaisen lepopaikan nimitys. Mikä sana on kyseessä?

Kuplia. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Kuplii, kuplii. Kuva: Vesa Heikkinen.

Vastaus viidenteen kysymykseen

Autio odotustila lentoasemalla. Etualalla tyhjiä penkkiryhmiä, ja taustalla suuret lasi-ikkunat. Ulkona kaksi Finnairin lentokonetta.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli vuonna 2020 tilaa oikoa itsensä. Kuva: Tapio Juutinen. Suomen ilmailumuseo. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Kyseessä on tietenkin unimuna. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajat kehuivat vuonna 2015 järjestetyssä The Guide to Sleeping in Airports ‑sivuston äänestyksessä lepotuolina ja sänkynä toimivia unikapseleita (engl. sleep pod, sleeping pod). Kapselista on käytetty myös nimityksiä unikupla ja uniputki sekä muodosta osuvasti kertovaa sanaa unimuna.

Kotimaisten kielten keskus valitsee kuukauden sanaksi jonkin uudissanan tai vanhemman sanan, joka on ollut erityisen ajankohtainen. Kuukauden sanaksi valitseminen ei tarkoita sanan ”hyväksymistä” yleiskieleen tai sen käytön suosittamista. Kuukauden sana on valittu vuodesta 2011 alkaen.

Vastauksen löytää esimerkiksi hakemalla käsiinsä kotus.fi-sivuston Kuukauden sana ‑artikkelikategorian ja selaamalla artikkelien listaa vuoden 2015 kohdalle. Unimuna lepäilee lokakuun sanana nakukakun ja järjestelykeskuksen välissä.

Lisätehtävä

Ruotsinkielisillä sivuillamme julkaistaan kuukauden murresanoja. Mikä oli joulukuun 2025 murresana?


Kuudes kysymys: Meri

Miten sukunimeä Meri taivutetaan yksikön genetiivissä?

Silta taipuu, meri ei? Kuva: Elli Pihlajaniemi, Kotus.

Vastaus kuudenteen kysymykseen

Kokko hiipuu, meri lepää. Juhannusaamu Seurasaaressa vuonna 1976. Kuva: Olavi Ahonen. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Sukunimi taipuu Meren. Puhutaan siis esimerkiksi kirjailija Veijo Meren tuotannosta.

Vastaus löytyy julkaisusta Sukunimien taivutus. Pääperiaate on, että sukunimiä taivutetaan samoin kuin vastaavia yleissanoja (vertaa sana meri : meren).

Kotimaisten kielten keskuksen nimijulkaisuissa on tietoa muun muassa etu- ja sukunimien oikeinkirjoituksesta, käytöstä ja alkuperästä.

Lisätehtävä

Miten etunimeä Meri taivutetaan Kielitoimiston ohjepankin mukaan yksikön genetiivissä?


Seitsemäs kysymys: määriteketjut

Määriteketju muodostuu, kun jonkin sanan edelle kasautuu monta sitä määrittävää sanaa. Millaisella sivulauseella korvaisit määriteketjun virkkeessä ”Muutostyön suorittava osakkeenomistaja vastaa yhtiölle ja toiselle osakkeenomistajalle ilmoituksen käsittelystä aiheutuvista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista”? (Määriteketju merkitty kursiivilla.)

Ketjut osana karusellia Linnanmäellä vuonna 2020. Kuva: Liivia Pallas. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Vastaus seitsemänteen kysymykseen

Lapsia hiekkarannalla Helsingin Hietaniemessä. Kuva: Väinö Kannisto, 1945. Helsingin kaupunginmuseo.
Raskaaksi käy. Kuva: Väinö Kannisto, 1945. Helsingin kaupunginmuseo. PDM 1.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Määriteketjun voi yleensä korvata joka-lauseella:

”Muutostyön suorittava osakkeenomistaja vastaa tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, joita ilmoituksen käsittelystä aiheutuu yhtiölle ja toiselle osakkeenomistajalle.”

Pitkät määriteketjut ovat yleisiä etenkin lakikielessä. Ne voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, sillä ne saattavat viedä huomion virkkeen pääasiasta. Tällöin ydinasia hautautuu sivuseikkojen alle.

Vastaus löytyy Hyvän virkakielen ohjeiden ”Määriteketjut”-ohjeesta. Sen löytää Hyvän virkakielen ohjeiden tai kotus.fi-sivuston hakutoiminnolla.

Hyvän virkakielen ohjeet tarjoavat viranomaisille apua asiallisten, selkeiden ja ymmärrettävien tekstien kirjoittamiseen, verkkopalvelujen kielellisen saavutettavuuden parantamiseen sekä teksteihin liittyvän työn sujuvoittamiseen.

Lisätehtävä

Selkeä kieli ja selkokieli ovat eri asioita. Kenelle selkokielinen viestintä on suunnattu?


Kahdeksas kysymys: tieto

Sanalla tieto on monia vastineita ruotsin kielessä. Mikä vastine kuvaa merkitystä ’seikka, joka tiedetään’?

Kirjoja, silmälasit ja tietokone. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Tietoa, tietoa kaikkialla. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Vastaus kahdeksanteen kysymykseen

Prosessiohjattu Datasaab IPC-3 tietokone värjäämöllä Hyvinkäällä (1974). Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo. CC BY-NC-ND 4.0.
Prosessiohjattu Datasaab IPC-3 ‑tietokone värjäämöllä Hyvinkäällä vuonna 1974. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo. CC BY-NC-ND 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Tässä merkityksessä sopiva ruotsinkielinen vastine on uppgift. Vastaus löytyy Suomi–ruotsi-suursanakirjasta, joka tarjoaa sanalle tieto kuusi eri merkitysryhmää. Kuhunkin merkitysryhmään kuuluu useita mahdollisia vastineita. Esimerkiksi merkityksessä ’tietämys, tietous, oppi’ sopiva vastine on kunskap (kuten omfattande kunskaper i litteratur ’laajat tiedot kirjallisuudesta’).

Suomi–ruotsi-suursanakirja on kaksikielinen sanakirja. Sanakirjan lähtökieli on suomi ja kohdekieli ruotsi. Vastaavaa ruotsi–suomi-sanakirjaa ei ole, mutta Suomi–ruotsi-suursanakirja on rakennettu niin, että siitä voi hakea myös ruotsinkielisiä sanoja. Hakutulokset näyttävät, minkä suomenkielisten hakusanojen vastineena tai esimerkkien osana ruotsinkielinen sana esiintyy. Ruotsinkielinen haku löytyy sanakirjan oikean yläkulman Haku-linkistä.

Lisätehtävä

Miksi sanan vastineita erottaa Suomi–ruotsi-suursanakirjassa joskus pilkku, joskus puolipiste?


Yhdeksäs kysymys: tuba

Viron kielen sana tuba tarkoittaa huonetta. Sanakirja tuntee myös vanhentuneen merkityksen ’pirtti, tupa’. Sanalla on kolmaskin merkitys, mikä?

Oma tupa, oma lupa. Kuva: Teresa Damski, Kotus.

Vastaus yhdeksänteen kysymykseen

Sade ikkunassa. Kuva: Suvi Syrjänen, Kotus.
Sisällä suojassa sateelta. Kuva: Suvi Syrjänen, Kotus.

Sana voi tarkoittaa myös sisätiloissa olemista (ulkonaolon vastakohtana). Tuppa toodud varsakabjad närbuvad ruttu ’sisään tuodut rentukat kuihtuvat nopeasti’.

Vastaus löytyy Viro–suomi-sanakirjasta. Käyttöliittymässä suomalais-virolainen ja virolais-suomalainen sanakirja on yhdistetty siten, että molemmista voi hakea sanoja ja lauseita sekä suomeksi että viroksi.

Sanakirja julkaistiin Viron 100-vuotisitsenäisyyspäivän kunniaksi tammikuussa 2019, ja hakusanoja ja ilmauksia siinä on lähes 40 000. Sanakirjaprojekti oli virolaisen Eesti Keele Instituutin aloittama ja organisoima yhteistyöhanke, jossa oli Kotuksesta mukana viisi toimittajaa.

Lisätehtävä

Miten kääntyy viroksi unelma punaisesta tuvasta ja perunamaasta?


Kymmenes kysymys: käärme

Mistä tulee sana käärme?

Ruohoa ja heinää kasvava alue. Kuva: Teresa Damski, Kotus.
Kuvassa voi olla käärme. Kuva: Teresa Damski, Kotus.

Vastaus kymmenenteen kysymykseen

Kuvan kalliolla saattoi asustaa käärmeitä. Kuva: Jorma Koskenlaakso. Nurmijärven museo. CC BY-NC-ND 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Käärme kuuluu vanhoihin balttilaisiin lainasanoihin. Lainan lähtökohtaa edustavat nykykielissä liettuan kirmìs ’mato, käärme’ ja latvian cirmenis ’mato, toukka’.

Vastaus löytyy Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä ‑palstalta. Palstalla kerrotaan yleiskielisesti satojen sanojen alkuperästä.

Vastaus löytyy myös Suomen etymologisesta sanakirjasta (SES), jossa on noin 56 000 hakusanaa. Verkkojulkaisuun sisältyvät aiemmin painettuina ilmestyneet teokset Suomen sanojen alkuperä 1–3 (1992–2000) ja Stadin slangin etymologinen sanakirja (2021). Kokonaisuutta täydentää SESiä varten laadittu noin 7 500 sanan laajuinen Etymologinen täydennysosa (2022).

Lisätehtävä

Mihin kieleen ulottuvat papukaijan jäljet?


Jaa