Tiedonhakutehtävät, osa 3

Kansanperinteessä lovi on myyttinen tila, jonkinlainen kulkureitti näkymättömään maailmaan tai tuonpuoleiseen. Loveen lankeamisesta on puhuttu kuvattaessa noitien, samaanien tai tietäjien matkoja toiseen maailmaan ja irtautumista ympäröivästä todellisuudesta transsinomaisen tilan kautta.

Näin kommentoi Kotus-blogissa Lotta Jalava. Suomen etymologisen sanakirjan mukaan ilmauksen langeta loveen alkuperä on epäselvä. On ehdotettu, että lovi-sanan taustalla olisi sama sana kuin ’koloa’ tarkoittava lovi. Kenties kyseessä on kuvainnollinen ilmaus aukko tuonpuoleiseen. Sinnehän transsiin päätyvä samaani ikään kuin putoaa.

Erika Vikman on itse todennut loven tarkoittavan ”Ich komme” ‑kappaleessaan ’naisen sukuelintä’. Ainakin Urbaanista sanakirjasta löytyy tämä merkitys. Vikman on kuitenkin jakanut sosiaalisessa mediassaan myös tiedon siitä, että loveen lankeaminen tarkoittaa kansanperinteessä ’samaanin transsitilaa’.

Vastauksen kysymykseen löytää esimerkiksi Kotus-haun avulla. Kannattaa kirjoittaa hakuun ”langeta loveen”.

Lisätehtävä

Erika Vikman edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 2025, ja tuolloin myös Ruotsin viisuedustaja oli Suomesta. Perehdy KAJ-yhtyeeseen Kotuksen verkkosivuilla. Miten KAJ-nimi taipuu genetiivissä? Mistä yhtye on kotoisin (kiinnitä huomiota paikannimen taivutukseen)? Mihin murrealueeseen tämän paikkakunnan suomenruotsi kuuluu?

Karjalan kielen sanakirjassa on kuvattu niin varsinaiskarjalan (eli vienankarjalan ja eteläkarjalan) kuin livvinkarjalan (eli aunuksenkarjalan) murteiden sanastoa. Sanakirja on ilmestynyt sekä kuusiosaisena kirjasarjana että verkkoversiona.

Tieto löytyy Kotuksen Karjalan kielen sanakirjaa esittelevältä sivulta. Tälle sivulle pääsee helposti esimerkiksi itse sanakirjan Taustatietoa-sivulta, josta ohjataan Kotuksen verkkosivuille.

Lisätehtävä

Karjalan kielen sanakirja on laadittu karjalan kielen sana-arkiston pohjalta. Kuinka monta sanalippua murrekokoelmassa on, ja kenen elämäntyön tulosta on lähes puolet tästä aineistosta?

Jos tunnus luetaan kirjaimittain, kuten dk luetaan ”dee-koo”, taivutuspääte liitetään kaksoispisteen avulla:

Jos verkkotunnus on vokaaliloppuinen ja se luetaan sanana (fi, se, de), kaksoispistettä voi käyttää selvyyden vuoksi, mutta se ei ole välttämätön:

Usein selvintä on jättää osoite taivuttamatta ja käyttää esimerkiksi seuraavanlaista merkintätapaa:

Vastaus löytyy Kielitoimiston ohjepankista kirjoittamalla hakukenttään vaikkapa ”verkkotunnus”.

Lisätehtävä

Perehdy tarkemmin sidevokaaliin i. Mitä tarkoittaa sidevokaali? Miten se liittyy konsonanttiloppuisiin verkkotunnuksiin ja muihin lyhenteisiin?

Nimiehdotukset liittyvät nisäkäsnimistötoimikunnan vuonna 2008 julkistamaan ehdotukseen maailman nisäkkäiden suomenkielisiksi nimiksi. Nimiehdotusten mukaan tikutaku korvaisi maaoravan ja hemulia puolestaan käytettäisiin viittaamaan eräisiin kauriisiin (engl. Guemals).

Kolumnissa todetaan, että kyseessä oli vain ehdotus, johon toimikunnan jäsenet pyysivät kansalaisia ottamaan kantaa. Keskustelua käytiinkin vilkkaasti. Yleisesti kiitettiin ehdotuksen perusajatusta eli sitä, että kaikilla nisäkkäillä olisi suomenkieliset nimet.

Vastaus löytyy Kotuksen verkkosivuilta Kolumniaarrearkusta. Kirjoittamalla Kolumniaarrearkun hakukenttään ”hemulit” ja valitsemalla kirjoittajaksi Riitta Erosen oikea kolumni löytyy helposti.

Lisätehtävä

Kolumniaarrearkusta löytyy kaikenlaista mielenkiintoista. Terhi Ainiala on kirjoittanut kolumnit sekä kissoille että koirille annettavista nimistä. Miten kissoja tai koiria nimetään Ainialan mukaan? Voit myös vertailla kolumneja toisiinsa.

Oikea vastaus on aerobic. Aerobic on kuntovoimistelua tietyntyyppisen rytmimusiikin tahdissa. Rinnakkainen kirjoitusasu on aerobikki.

Vastaus löytyy Kielitoimiston sanakirjasta hakemalla ”a*b*c”. Tähtimerkillä (*) eli asteriskilla merkitään haussa sitä, että kahden kirjaimen välissä voi olla mitä tahansa: yksi merkki, useampia merkkejä tai ei mitään.

Kysymysmerkki (?) puolestaan korvaa haussa vain yhden kirjaimen. Esimerkiksi kirjoittamalla hakuun ”?okki” saat sanat hokki, kokki, lokki, rokki, sokki, šokki, vokki ja wokki.

Lisätehtävä

Leiki hieman Kielitoimiston sanakirjan haulla. Korvaa omasta tai kaverin etunimestä kirjaimia kysymysmerkillä ja tutki, millaisia sanoja löytyy. Tiedätkö kaikken näiden sanojen merkityksen? Jos et saa tuloksia, kokeile korvata kirjaimia tähtimerkillä.

Runon lopussa kysytään: ”Keitä he olivat?” Teoksen runoissa on yhteensä 411 sanaa.

Kotuksen aineistopalvelu Kainoon on koottu Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita ‑korpus, jossa on myös Uuno Kailaan tuotantoa. Korpuksessa on asemansa vakiinnuttaneiden suomalaisten kaunokirjailijoiden teoksia 1880-luvulta 1930-luvulle. Mukana on monenlaista proosaa ja näytelmiä sekä lyriikkaa ja aforismeja. Alun perin suomeksi kirjoitettujen teosten lisäksi korpukseen sisältyy hiukan myös suomenruotsalaista kaunokirjallisuutta.

Kaikki Kotuksen verkosta löytyvät aineistot on listattu kotus.fi-sivustolla. Aineistot on järjestetty teemoittain.

Lisätehtävä

Millä sanoilla alkaa 2000-luvun ensimmäinen tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe?

Kollektiivijohdos. Kollektiivijohdos ilmaisee joukkoa tai kokonaisuutta, joka tyypillisesti koostuu johdoksen kantasanan tarkoitteista. Esimerkiksi merkistö koostuu merkeistä.

Kollektiivijohdokset ovat enimmäkseen substantiivikantaisia. Kollektiivijohdosten morfologisia tyyppejä ovat -(i)stO- ja -(i)kkO-johdokset (lihaksisto, hietikko) sekä harvinaisemmat -Ue^x-johdokset (pesue, laivue).

Vastaus löytyy Ison suomen kieliopin verkkoversiosta eli VISKistä. Hakemalla ”(i)stO” pääsee helposti selaamaan aihetta käsitteleviä pykäliä.

Lisätehtävä

Lue VISKistä ‑(A)htAvA-johdoksen sisältävistä adjektiiveista. Millaista musiikkia on rokahtava iskelmä? Entä millainen on juntahtava ihminen?

Molemmissa sanakirjoissa sanan helvetti merkitys on ’kadotukseen tuomittujen olinpaikka’ sekä ’voimasana’. SMS:ssä helvetti voi merkitä myös leikillisesti ’selkäreppua, tuohikonttia tai eväslaukkua’. Lisäksi SMS:n helvetti-artikkelissa ilmaisu voihelvetti merkitsee ’kirnua’ tai ’meijeriä’.

Nämä tiedot löydät Suomen murteiden sanakirjan ja Vanhan kirjasuomen sanakirjan perushaun avulla.

SMS kuvaa kattavasti Suomen murteet. Sanakirja pohjautuu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kerättyyn Suomen murteiden sana-arkistoon, jossa on yli 8 miljoonaa murresanatietoa noin 400 000 sanasta.

VKS esittää mahdollisimman tyhjentävästi sekä merkityksen että käytön kannalta sanat, jotka esiintyvät 1540-luvulta vuoteen 1810 asti suomeksi julkaistussa kirjallisuudessa. Sanakirja valaisee sanojen historiaa ja lauserakenteiden kehittymistä.

Lisätehtävä

Mikä verbi tarkoittaa toisen sanakirjan mukaan ’lähennellä’ ja toisen mukaan ’härnätä’?

Perinnäiset paikannimet ovat syntyneet alueella asuvien ihmisten kielenkäytössä. Niitä ovat esimerkiksi järvien, saarien, peltojen ja kylien nimet. Perinnäiset paikannimet ovat aineetonta kulttuuriperintöämme, eikä Suomessa viranomaisilla ole oikeutta muuttaa niitä.

Suunnitellut paikannimet ovat kuntien ja valtionhallinnon viranomaisten paikoille antamia nimiä. Niitä ovat esimerkiksi teiden, puistojen, aukioiden ja rautatieasemien nimet. Yleensä suunnitellut nimet ovat myös virallisia nimiä. Suunniteltu nimi voi perustua perinnäiseen paikannimeen.

Vastaus löytyy Hyvän nimistön oppaan ohjeesta ”Kahdenlaisia paikannimiä: perinnäisiä ja suunniteltuja”.

Lisätehtävä

Kadulle, puistolle tai aukiolle voidaan antaa muistonimi jonkun henkilön mukaan. Milloin muistonimen antamista voi harkita?

Jalopeura tarkoittaa leijonaa, kamelikurki strutsia ja ruohonpäristäjä pelikaania. Oskari Niskanen kirjoittaa Kielikello-jutussaan, ettei yksikään sanoista todennäköisesti ole oikeasti Mikael Agricolan sepittämä, vaikka niin usein väitetään.

Jalopeura esiintyy Agricolan Käsikiriassa (1549) ja eräissä hänen aikalaistensa kirjoittamissa käsikirjan sisältävissä kirjoituksissa (Westhin koodeksi, Uppsalan käsikirja). Käsikirja on yleensä pappeja varten laadittu opas, joka sisältää esimerkiksi rukouksia ja ohjeita kirkollisista toimituksista, kuten kasteesta ja vihkimisestä. Teoksen pohjana Agricola hyödynsi ruotsin- ja saksankielisiä vastaavia kirkkokäsikirjoja. Kun Agricolan painettua Käsikiriaa on verrattu Westhin ja Uppsalan käsikirjoituksissa esiintyviin käsikirjoihin, on havaittu, ettei Agricola ole saanut niistä vaikutteita eivätkä ne Agricolasta. Käsikirjoituksissa on Agricolasta riippumatta päädytty samaan sananvalintaan, joten on todennäköistä, että sana jalopeura on ollut olemassa jo ennen kirjoitettua suomea.

Jostain syystä luullaan, että Agricola olisi keksinyt nimittää pelikaania ruohonpäristäjäksi ja strutsia kamelikurjeksi. Agricolan teoksista sanoja ei kuitenkaan löydä, sillä niissä pelikaania nimitetään pelikaaniksi ja strutsia strutsiksi.

Vastausta voi etsiä Kielikellosta esimerkiksi haulla ”jalopeura”. Kielikello on Kotuksen julkaisema lehti, jossa kirjoitetaan yleistajuisesti kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä. Lehti on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Lisätehtävä

Mitä samaisessa Kielikellon artikkelissa kerrotaan sanoista lustitarha ja luutarha? Voidaanko jompaakumpaa pitää Agricolan kehittämänä?