Oulun yliopiston saamen kielen emeritusprofessori Pekka Sammallahdelle on myönnetty Kotus-palkinto. Utsjoen Vetsikossa asuva Sammallahti (s. 1947) on työskennellyt lukuisten kotimaisten kielten hyväksi aktiivisesti yli 60 vuoden ajan.
Kertaluonteinen palkinto jaettiin Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi henkilölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt kotimaisia kieliä suomalaisessa yhteiskunnassa. Palkinto jaettiin Kotuksen juhlaseminaarin yhteydessä Helsingin Ritarihuoneella 3. maaliskuuta.
Tutkimuksen ja opetuksen kehittäjä
Pekka Sammallahti toimi Oulun yliopiston saamen kielen ja saamelaiskulttuurin apulaisprofessorina vuosina 1977–1982 ja professorina vuosina 1982–2011. Hänet tunnetaan yhtenä oman sukupolvensa merkittävimmistä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen uranuurtajista.
Suomen ainoana saamen kielen professorina Pekka Sammallahti keskittyi vuosikymmenten ajan erityisesti Suomessa puhuttaviin kolmeen saamen kieleen: inarinsaameen, koltansaameen ja pohjoissaameen. Näistä kaikista Sammallahti on laatinut laajoja sanakirjoja.
Vuosikymmeniä kestäneen opetustyönsä aikana Sammallahti kehitti saamen kielten opetusta ja tutkimusta monin tavoin. Hänen lukuisiin julkaisuihinsa kuuluu kymmenien tutkimusartikkeleiden lisäksi monografioita saamen äänne- ja lauseopin alalta sekä kokonaisia kieliopin kuvauksia.
Laaja-alaisena fennougristina ja etymologina Sammallahti on tuonut runsaasti uutta tietoa koko uralilaisen kielikunnan varhaishistoriasta, etenkin äännehistoriasta ja sanaston kehityksestä. Erityisesti tässä työssään hän on lisännyt myös suomen ja sen lähisukukielten, kuten karjalan ja viron, sanaston historian tuntemusta. Suomen ja Norjan rajalla asuvana tutkijana Sammallahti on ollut vuosikymmenten ajan jatkuvassa yhteydessä myös lukemattomiin norjan ja ruotsin kielen puhujiin ja asiantuntijoihin.
Monipuolinen kielityö jatkuu
Sammallahden julkinen työ saamen kielten parissa alkoi vuonna 1965, kun hän toimitti Oula Näkkäläjärven kanssa saamenkielisen maailmankirjallisuuden antologian Šiella – Pihtak mailmmikirjjalašvuođast. Tuolloin 18-vuotias Sammallahti itse käänsi teokseen muun muassa Anton Tšehovin novelleja.
Sittemmin Sammallahti on kääntänyt saamelaista kirjallisuutta valtakielille ja toiminut useiden saamenkielisten teosten oikolukijana ja tukena kirjailijoille. Sammallahden työ jatkuu yhä väsymättömänä avunantona nuoremmille kollegoille ja käytännössä kaikille saamen kielistä kiinnostuneille ja niitä tarvitseville. Erityisen maininnan ansaitsee hänen vuosia ylläpitämänsä Facebook-ryhmä Ártegis ságat.
Merkittäviä jäsenyyksiä ja puheenjohtajuuksia
Sammallahti on Suomalaisen Tiedeakatemian (1988–) ja Norjan Tiedeakatemian (1992–) jäsen. Hän on toiminut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtokunnan jäsenenä (1985–2003), varapuheenjohtajana (1994–1998) ja puheenjohtajana (1998–2003) sekä saamen kielen lautakunnan pitkäaikaisena jäsenenä ja puheenjohtajana. Sammallahti on ollut ylioppilastutkintolautakunnan jäsen ja saamen kielen jaoksen puheenjohtaja (1995–2015).
Sammallahdelle myönnettiin vuonna 2024 pohjoismainen saamen kielipalkinto Gollegiella.
Sammallahden työuraa ja siihenastisia saavutuksia kuvataan laajemmin Ante Aikion ja Jussi Ylikosken toimittaman 60-vuotisjuhlakirjan (2007) alkuluvussa ”Pekka Sammallahti, sámegielaid dutki – Pekka Sammallahti, saamen kielten tutkija”.
Runsaasti tärkeitä kielitekoja
Kotus sai kaikkiaan 44 toinen toistaan hienompaa ehdotusta palkinnonsaajaksi. Juhlatoimikunta poimi näiden ehdotusten joukosta viisi kärkiehdokasta, joista Kotuksen johtoryhmä valitsi lopulta Kotus-palkinnon saajan.
Viiden kärkeen ylsi Sammallahden lisäksi 100 vuotta täyttävä Yleisradio (josta mainittiin ehdotuksissa erikseen uutistuotanto, Aristoteleen kantapää -ohjelma ja Selkouutiset). Samoin viiden kärkeen ylsivät Tieteessä tapahtuu -lehti, Suomi-koulujen toiminta ja valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielipalvelut.