Itsenäisen Suomen vuosikymmeniä kielinäkökulmasta tarkastelevassa ”Sanoin saavutettu” ‑teemakoosteessa on päästy 1960-luvulle. Sitä on jälkikäteen käytetty esimerkkinä vuosikymmenestä, joka hahmottuu omanlaisekseen: puhutaan kuusikymmenlukulaisista ja kuusikymmenlukulaisuudesta.
Vuosikymmeneen mahtuu kaikenlaista: Kylmää sotaa, kuumia tunteita; kuumaa sotaa, kylmiä tunteita. Nälänhätää ja hippiaatetta. Poliittista kuohuntaa ja avaruuden valloitusta. Ihanteita ja osallistumista, kulttuurikapinaa. Suuria muuttoja. Kirjasotia ja kipakoituvaa kielenkäyttöä. Uusia sanoja ja asioita, murroksia ja merkityksiä.
Nautteja ja nootteja, hippejä ja tabuja
Vuosikymmenen uusia sanoja ovat esimerkiksi avoliitto, ehostaa, kerskakulutus, saaste ja viestintä. Vuosikymmenkoosteessa avataan niiden ja monien muiden ajalle ominaisten ilmausten taustoja.
Astronautti ja kosmonautti tarkoittava käytännössä samaa asiaa: sanatarkasti astronautti matkaa tähtiin, kosmonautti avaruuteen. Lännestä meille tulivat esimerkiksi disko ja hippiliike. Noottikriisi oli idän antimia, mutta nootti-sanan juuret ovat toki latinassa. Paparazzin saimme vuoden 1960 elokuvasta La dolce vita, jossa esiintyy julkisuuden henkilöiden kuvaamiseen erikoistunut Paparazzo-niminen valokuvaaja.
1960-luvulla murrettiin monia tabuja, muun muassa seksuaalisia. Tabun tausta on erikoinen. Sana on tullut suomeen ruotsin ja englannin kautta (engl. taboo ’tabu’). Juuret ovat tongan sanassa tabu ’käytöltään rajoitettu, kielletty, pyhä’. Tonga on oseanilaisia kieliä, jotka kuuluvat malaijilais-polynesialaisiin kieliin.
Jarien ja Sarien aikakautta
Naisten (ensimmäisistä) etunimistä suosituimpia olivat 1960-luvulla Sari, Päivi ja Anne. Miesten nimistä kolmen kärjessä olivat Jari, Juha ja Timo. Kaikista etunimistä 1960-luvun suosituimmat olivat Juhani, Tapani ja Tapio sekä Helena, Hannele ja Maria.
1960-luku on merkittävä myös kielentutkimuksen ja -huollon näkökulmasta, vaikkapa näistä syistä: Nykysuomen sanakirja saadaan valmiiksi vuonna 1961, kun kirjan kuudes osa ilmestyy. Vuonna 1968 aletaan julkaista kielenhuollon tiedotuslehteä Kielikelloa. Ajan hahmona sivulla esitelläänkin Kielikellon perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja Matti Sadeniemi.
”Sanoin saavutettu” -sivuston ensimmäinen versio julkaistiin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 osana Suomi 100 -ohjelmaa. Päivitetty versio julkaistaan kokonaisuudessaan kotimaisten kielten teemavuoden 2026 aikana. Vuosi 2026 on myös Kotimaisten kielten keskuksen 50-vuotisjuhlavuosi.