Tule mukaan juhlimaan kotimaisten kielten teemaviikkoa! Viikkoa vietetään Mikael Agricolan päivän ympärillä 6.–12. huhtikuuta, ja se kuuluu meille kaikille: iloitse kotimaisista kielistä, levitä moni- ja rinnakkaiskielisyyden sanomaa ja pysähdy ajattelemaan kielen ja kielten merkitystä.
Kielen merkityksen äärelle pysähtyy teemaviikon alla myös Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä. ”Äidinkielet ja kielitaito ovat avaimia vuorovaikutukseen, tiedonvälitykseen ja oppimiseen”, Nissilä korostaa. ”Erityisesti oman äidinkielen taito tuo meille voimaa, jota tarvitsemme joka päivä.”
Ota kieli puheeksi, järjestä pieniä tapahtumia, seuraa Agricolan päivän seminaaria tai sukella kieliaiheisiin kiehtovien tiedonhakutehtävien avulla. Tee viikosta näköisesi!
Kotimaisten kielten teemaviikko on osa kotimaisten kielten teemavuotta. Vuonna 2026 tulee kuluneeksi 50 vuotta Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) perustamisesta.
Valaise tieto ja tieto valaisee sinut
Kotus julkaisi vastikään laajan tiedonhakutehtävien paketin. Suomen- ja ruotsinkielisiä tehtäviä voi ratkoa kouluissa ja muissa oppilaitoksissa, ja ne sopivat myös knopeiksi kotisohvalle tai torikahveille.
Käydäänkö yläastetta Laukaalla vai yläkoulua Laukaassa? Varför ligger Österbotten i västra Finland? Mitä kieltä on kaupungin nimi Ruávinjargâ? Tehtävien kautta pääsee pureutumaan laajasti erilaisiin kieliteemoihin ja Kotuksen vapaasti käytettäviin verkkopalveluihin.
Agricolaa ja arkkikirjallisuutta
Teemaviikon ytimessä, torstaina 9. huhtikuuta, on Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä. Kotus järjestää silloin yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa seminaarin, jonka aiheena on arkkikirjallisuus eli arkeille painetut veisut ja kertomukset, joita julkaistiin Suomessa 1600-luvulta 1900-luvun alkupuolelle saakka.
Seminaaria voi seurata suoratoistona kello 13.30–16.30. Kotimaisten kielten kisakatsomo pystyyn ja jälkipelit tiedonhakutehtävien parissa!
Agricolan päivänä julkaistaan myös erään päivään hyvin keskeisesti liittyvän hahmon haastattelu 10 kysymystä kielestä -sarjassamme. Kukahan avaa silloin sanaisen abc-kirjansa?
Satutuokioita ja kulttuuriperintöä
Kieliaiheinen keskustelu kahvitunnilla tai rinnakkaiskielinen kävely kevätsäässä – kannustamme kaikkia ottamaan kielikiinnostuksen osaksi arkeaan, etenkin kotimaisten kielten teemaviikolla!
Jos olet aikeissa järjestää teemavuoden aikana jonkin yleisölle avoimen tapahtuman, ilmoita siitä meille matalalla kynnyksellä. Keräämme tietoa teemavuoden tapahtumista sivuillemme. Lapsiperheille täky: Helsingin kaupunginkirjasto järjestää teemaviikon aikana satutuokioita kotoperäisillä kielillä!
Kotimaiset kielet ovat osa Suomen elävää ja muuttuvaa kulttuuriperintöä. ”Kansalliskielemme suomi ja ruotsi sekä kotoperäiset vähemmistökielemme saamen kielet, karjala, Suomen romanikieli ja viittomakielet muodostavat ylisukupolvisia jatkumoita”, Kotuksen johtaja Leena Nissilä sanoo. ”Ne liittävät meidät kulttuuriin, jota elämme ja rakennamme.”
Kielityötä ennen, nyt ja huomenna
Kotuksen 50-vuotista taivalta juhlittiin maaliskuussa. Kotimaisen kielityön historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteenkin voit kurkistaa esimerkiksi kotisohvalta käsin: Kielen asialla 50 vuotta – Kotimaisten kielten keskuksen juhlakirja (För språket – Institutet för de inhemska språken 50 år) on julkaistu vapaasti verkossa.
Teos sisältää sekä suomen- että ruotsinkielisiä artikkeleita. Luettavaa vaikka koko viikonlopuksi!
Kieli kaiken perustana
Yhtä lailla kuin kielen merkitys on suuri yksilölle, sitä se on myös yhteiskunnalle. Yhteinen yleiskieli luo osallisuutta yhteiskuntaan ja pitää kaikki mukana. Koko yhteiskunta toimii kielellä.
”On sanottu, että kieli on jopa tärkein työväline ja kielitaito tärkein työelämätaito”, Nissilä toteaa. ”Kielen elävänä pysymistä tukevat lainsäädäntö, koulutus, omakielinen media, taide ja kaikki vuorovaikutus, jonka kohtaamme päivittäin.”
Leena Nissilä ja teemavuoden suojelija, opetusministeri Anders Adlercreutz korostavat maaliskuun alussa julkaistussa yhteisartikkelissaan kielisivistyksen merkitystä. ”Kielisivistyksellä tarkoitamme kielten ja kielenkäyttäjien sekä erilaisten kielitaitojen arvostamista. Se on halua ymmärtää oikein ja taitoa kannustaa yrittämään. Se on luottamusta toisen kehittyvään kielitaitoon ja sen tiedostamista, että kieltä oppiva ymmärtää aina enemmän kuin osaa itse tuottaa.”
Teksti: Risto Uusikoski