1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Viittomakieli on ollut mun elämässä vahvasti mukana pienestä asti. Oma perheeni käyttää pääosin puhuttua suomea, mutta monet muut mun ympärillä olevista tärkeistä tyypeistä on viittomakielisiä. Aattelen tosi usein sitä, miten suuri etuoikeus on saada elää kahden eri kielen ja kulttuurin piirissä.
Nykyään teen paljon töitä viittomakielen parissa erityisesti somessa. On ollut siistiä päästä esittelemään viittomakieltä sitä kautta ei-viittovalle valtaväestölle – ehkä tämän myötä viimeistään oon alkanut mieltää itseni myös kieli-ihmiseksi jossain muodossa.
Aattelen tosi usein sitä, miten suuri etuoikeus on saada elää kahden eri kielen ja kulttuurin piirissä.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Viittomakielessä mua kiinnostaa se, miten monipuolinen ja rikas kieli se onkaan ja mihin kaikkeen se taipuu. Mua kiinnostaa kielen kääntäminen ja siihen liittyvät asiat erityisesti kun puhutaan musiikista. Oon pohtinu paljon sitä, miten laululyriikoita voi kääntää niin, että alkuperänen merkitys säilyy mahdollisimman hyvin. Samalla on kuitenkin kivaa päästä hyödyntämään sitä, miten eri kielet mahdollistaa leikittelyn niiden omilla ominaispiirteillä.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Kaksikielisenä ihmisenä eläminen on musta superhauskaa. Saatan saman päivän aikana vaihtaa useasti kieltä, jolla kommunikoin. Erityisesti väsyneenä tämä välillä tuo eteen hauskoja tilanteita, kun kielet saattavat sekoittua keskenään huomaamatta.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Viittomakieltä näkyy mun mielestä edelleen ihan liian vähän arjessa ja mediassa, vaikka se on yksi Suomen omista kielistä. Olis tosi siistiä, jos tulevaisuudessa viittomakieli nähtäisiin entistä enemmän luonnollisena osana kaikkea, eikä vain erillisenä poikkeuksena.
Aattelen myös, että viittomakieli saa ja sen pitää muuttua ajan mukana. Niinhän kaikki kielet tekee. Musta siinä on jotain kiinnostavaa. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa kielen historia ja sen ydin.
Jos edes yksi ihminen kokee saaneensa mun kautta uutta tietoa viittomakielestä, koen, että oon onnistunut.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan
Toivon, että mä voin mun tekemisten kautta lisätä ihmisten tietoisuutta viittomakielestä ja siitä, miten kiinnostava kieli viittomakieli onkaan. Jos edes yksi ihminen kokee saaneensa mun kautta uutta tietoa viittomakielestä, koen, että oon onnistunut mun jutussa.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Välillä tuntuu, että kielistä puhuttaessa keskustelu menee aika helposti kärjistyneeksi. Toivoisin siihen enemmän uteliaisuutta ja vähemmän vastakkainasettelua.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneinta viittomakielessä on mun mielestä sen ilmaisuvoima. Musta on ihan älyttömän siistiä, miten se voi olla samaan aikaan tarkkaa, herkkää, visuaalista ja tosi tunteikasta. Varsinkin musiikin kanssa se tuntuu musta erityisen vahvalta.
Mun mielestä kauheinta taas on se, jos kieltä käytetään sulkemaan toisia ulos tai tekemään näkymättömäksi.
Musta on älyttömän siistiä, miten viittomakieli voi olla samaan aikaan tarkkaa, herkkää, visuaalista ja tosi tunteikasta.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Tää oli hauska kysymys! Olisin todennäköisesti joku runo tai laululyriikka. Niissä yhdistyy tekstin lisäks tunne, rytmi ja tarinankerronta. Noissa on jotain samoja juttuja, mitkä muaki kiinnostaa kielissä: itse sisällön ohella tunnelma, tulkinta ja energia.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Rakastan lukea popkulttuurista tuttujen hahmojen ja tekijöiden elämäkertoja. Luultavasti ottaisin jonkun kiinnostavan artistin tai näyttelijän elämäkerran mukaan saarelle. Olis ainakin aikaa kerranki lukee rauhassa!
10. Mitä muuta haluat sanoa lukijoille näin kotimaisten kielten teemavuonna?
Olis upeaa, jos me pysähdyttäis vähän useammin miettimään, miltä maailma voi näyttää jonkun toisen kielen ja kulttuurin kautta katsottuna. Haluun uskoo, että siitä syntyis enemmän ymmärrystä muita kohtaan.
Miguel Peltomaa on Uuden musiikin kilpailun kautta suuren yleisön tietoisuuteen noussut sisällöntuottaja, viittomakieliartisti ja yrittäjä. Hän on työllään tehnyt viittomakieltä tunnetummaksi ja tuonut sitä ennennäkemättömällä tavalla osaksi populaarikulttuuria, musiikkia ja sosiaalista mediaa. Peltomaa on omalla esimerkillään lisännyt tietoa viittomakielistä ja vaikuttanut siihen, että aihe kiinnostaa entistä laajemmin. Hänet nähdään sosiaalisen median lisäksi myös lavoilla useiden muusikoiden rinnalla viittomakieliartistina.
Peltomaa on saanut työstään tunnustuksena muun muassa Jyväskylän yliopiston SOLKI-palkinnon sekä Kuurojen Liiton Vuoden viittomakieliteko -palkinnon.
Toimitus: Olli Tamminen
Kirjoitus on osa kotimaisten kielten teemavuoden julkaisuja. Kotimaisten kielten keskus haastattelee vuonna 2026 merkittäviä kotimaisten kielten edistäjiä sekä yhteiskunnallisia keskustelijoita 10 kysymystä kielestä ‑sarjaan.
Muokkaus 15.5.2026: poistettu maininta ”viittomakielen tulkki” ingressistä.