Elokuu rientää pian puolivälissä, ja on aika kerätä kuluvan kesän satoa eli eloa. Minkälaisia muita merkityksiä elo-sana kantaakaan? Vastauksen löytää helposti esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjaportaalista, joka antaa yhteensä 638 hakutulosta haulle elo. Lukuun sisältyvät myös kaikki elo-alkuiset yhdyssanat ja johdokset, joita Kotuksen julkaisemista sanakirjoista löytyy.
Vanhassa kirjasuomessa elo-sanaa on käytetty aina Mikael Agricolan teoksista lähtien. Vanhan kirjasuomen sanakirja (VKS) esittää sanan merkityksiä niin viljasta, sadonkorjuusta kuin muustakin ruoasta ja ravinnosta. Lisäksi sanaa on käytetty ihmisen maallisesta elämästä ja toisaalta tämän sisäisestä tai hengellisestä elämästä. Jälkimmäiseen merkitykseen kytkeytyy myös sanan käyttö Kristuksesta elämän antajana: ”Ole [Jeesus] elo elämällen”, kuten eräässä 1740-luvun valitusrunossa kirjoitetaan.
Varo, ettei elot karkaa
Suomen murteiden sanakirjan (SMS) elo-artikkeli on huomattavan laaja: se sisältää yli 20 eri merkitysryhmää, joista osa on jaoteltu vielä useampiin alamerkitysryhmiin. Elo voi viitata murteissa esimerkiksi ruokaan, tavaraan ja omaisuuteen. Eräs merkitys sanalle onkin kaakkoishämäläisissä murteissa ’jonkun omistamat eläimet, eläinomaisuus, riista’. Esimerkiksi Artjärvellä on sanottu lehmäkarjasta, että ”portti kiinni, ettei elot pääse”. Murteissa eloa on käytetty myös porolaumasta.
Lisäksi murresanakirja tarjoaa elolle merkityksen ’kapea kuorisuikale, joka puuta kolottaessa jätettiin puuhun, jotta puu ei kuolisi’. Tästä merkityksestä on tietoja kaakkoismurteista, Nilsiästä ja Sulkavalta. Elo voi tarkoittaa myös ’hylkeen reikää jäässä’. Tytärsaaressa on todettu, että ”jos toiset elot (= toisen hylkeen hengitysreiät) on liki ne (muut hylkeet) hylkää omat elot”.
Murresanakirjassa on esimerkkejä myös merkityksestä ’etenkin silmän ympäristön lihaksissa esiintyvää nykivää liikettä’. Tämä samainen merkitys onkin sekä yleiskielessä että murteissa sanalla elohiiri. Toinen elintoimintoihin liittyvä merkitys on ’navan luona tai sydämen alapuolella esiintyvä sykkivä suoni tai syke, reväsin; vatsakivuista, pahoinvoinnista’. Valkeasaaressa on kerrottu, että ”Mie ko hieroin meijä Kaťtii ni elo oĺ hävint, em mie sitä löytänt hitoiltakkaa”.
Elossa on elämää
Elo on ollut hyvin monikäyttöinen sana suomen murteissa ja vanhassa kirjasuomessa. Jollain tavalla elo kuitenkin aina liittyy ihmisen, eläinten tai kasvien elämiseen, elon merkkeihin tai elinehtoihin. Elokuunkin aikana tapahtuvassa sadonkorjuussa kerätään elämiseen välttämätöntä eloa, jotta elämä voi jatkua talven yli.
Käyhän kurkkaamassa elo-sanan merkityksiä myös Kotuksen muissa sanakirjoissa!
