Kukki ja ussi
Tiedätkö, mitä tarkoittavat ussi, kukki ja mämmä? Ussi merkitsee jotakin pientä ja pyöreää, vaikkapa luomea, napaa tai kelloa. Kukki on korkealla oleva esine ja mämmä tarkoittaa maitoa. Siis mitä? Sanat voisivat olla suomea, mutta ne eivät kuitenkaan ole mitään murretta tai edes vanhaa kieltä.
Ihan olemattomista sanoista ei silti ole kyse. Ussi, kukki ja mämmä kuuluvat tyttäreni Martan kielihistoriaan; ne olivat ihan käypiä ilmauksia perheessämme, kun Martta oli yksivuotias. Tällaisia sanoja kutsutaan kielitieteessä protosanoiksi tai esisanoiksi, ja niitä esiintyy kaikilla lapsilla puheen kehittyessä jokelluksesta äidinkieleksi.
Ussi on sana siinä mielessä, että sillä on tunnistettava äänneasu
ja tietty merkitys, jonka puhuja ja kuulija ymmärtävät. Kuitenkin niiden
ihmisten joukko, jotka ussin ymmärsivät, oli varsin suppea. Ussin
käyttöikäkin jäi lyhyeksi, kun Martta alkoi käyttää sanoja mapa ja
keeo.
Mapa ja keeo ovat kielitieteen termein ensisanoja. Ensisanojen kaudella lapsi jo alkaa tavoitella äidinkieltään. Ehkä arvasitkin: mapa on napa ja keeo on kello. Äänteet n ja l eivät vielä onnistuneet, mutta muuten sanat muistuttavat suomen kielen olemassa olevia sanoja, ja nämä saattoi vieraampikin kuulija ymmärtää.
Esisanat ja ensisanat esiintyvät lapsella rinnakkain. Ussi oli hävinnyt, mutta kukki ei. Tosin kukinkin käyttötapa muuttui pian. Martta tavoitteli suomen sanoja ukki ja kukka ja käytti molemmista tuttua kukki-sanaa. Merkityksen täsmentyessä esisana siis muuttui ensisanaksi. Kukki oli nyt niin sanottu homonyymi eli samalla äännejonolla oli kaksi ihan erilaista merkitystä.
Kohta tapahtui taas muutos: kukka oli kukka, mutta ukki oli edelleen kukki. Sanoissa oli vain yhden äänteen ero, mutta se on juuri tarpeeksi merkityksen erottamiseen. Ensisanojen kaudella lapsi suosii tiettyjä äänteitä ja äännerakenteita. Suomen kielessä k on tavallinen konsonantti ja siksi k-sanat ovat yksivuotiaiden suomalaisten suosikkeja. Kakka, kakku ja kiikku ovat myös lapselle jokapäiväisiä asioita ja sen vuoksi usein ensimmäisten sanojen joukossa. Vaikeammat kenkä, kännykkä, tiikeri ja leikki mukautuvat tuttuun rakenteeseen, ja lapsi sanoo kekkä, kääkä ja kiike ja kikki.
On kiinnostavaa vertailla, mitä yhteistä eri lasten esi- ja ensisanoissa
on. Ainakin se, että äiti, äitä tai ättä tarkoittaa
ensin ruokaa, hoivaa ja näitä tarjoavia henkilöitä kokonaispakettina ja
vasta myöhemmin viittaa äitiin henkilönä. Mämmä ja nanna taas
ovat suosittuja sanoja merkitsemässä ruokaa tai juomaa. Kuitenkin lasten
yksittäiset sanat voivat olla äänneasultaan hyvinkin erilaisia. Selkein
yhtäläisyys tämänikäisten kielessä onkin se, että asiat, joita pieni
lapsi ilmaisee, liittyvät tunteisiin ja tarpeisiin sekä yhteiseen kokemukseen.
Tärkeän kehotuksen ’katso tuota’ välittämiseen riittää sormella
osoittaminen ja jonkinlainen yleinen havaintosana kuten tä. Kukki ja ussi
jo vähän erottelevat havaitun kohteen laatua.
MAARIA OIKARINEN
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 30.9.2003.