Säkkijärven polkkaa Kondratjevossa
Karjalan-matkailu on tullut helpommaksi Neuvostoliiton hajottua, ja yhä useammat ovat omin silmin saaneet todeta, mitä muistojen Karjalaan nykyisin kuuluu. Muistoissa elää myös suuri osa luovutetun alueen suomalaisesta paikannimistöstä.
Karjalankannaksen paikannimistö muutettiin perinpohjaisesti vuosina 1948–49. Venäläinen kirjoittaja E. A. Balašov nimittää tätä tapahtumakulkua ”paikannimistön sterilisaatioksi” muutama vuosi sitten ilmestyneessä teoksessaan Karelski perešeek: zemlja neizvedannaja (Karjalankannas: tuntematon maa), joka esittelee Karjalankannaksen menneisyyttä venäläiselle yleisölle.
Paikannimiä muutettiin nimenomaan Kannaksella, mutta sen sijaan Laatokan luoteis- ja pohjoispuoliset alueet saivat pitää vanhan nimistönsä. Ne yhdistettiin Neuvostoliitossa Karjalan tasavaltaan, jossa suomalaiset paikannimet on pidetty käytössä.
Nimien muuttamiseen ovat osaltaan voineet olla vaikuttamassa käytännön syyt. Paikannimien muuttaminen on kuitenkin myös ilman muuta keino, jonka avulla viestitään vallan vaihtumisesta. Suomalaiset toimivat samoin – muuttivat miehitetyn alueen nimistön mieleisekseen – jatkosodan aikana Itä-Karjalassa. Petroskoi sai jo sodan alkuvaiheessa nimekseen Äänislinna, ja kaupungin kadunnimet suomalaistettiin vuonna 1943. Uusi kadunnimistö toi esiin suomalais-kareliaanista aatemaailmaa ja sankareita: Lönnrot syrjäytti Puškinin ja Väinämöinen Neuvostoliiton salaisen poliisin päällikön Dzeržinskin.
Suomalaisten nimireformi Äänislinnassa jäi väliaikaiseksi toisin kuin Neuvostoliiton toimeenpanema nimistön sterilisaatio Kannaksella. Sodan jälkeen luotu nimistö kertoo omaa tarinaansa. Entinen Kanneljärvi on nykyisin Popeda eli ’voitto’, Kivennavan nykyinen nimi Pervomaiskoje liittyy toukokuun ensimmäiseen päivään eli vappuun. Pionerskoje (entinen Kuolemajärvi) viittaa pioneereihin ja Leninskoje (entinen Haapalan kylä Terijoella) itseensä Vladimir Iljitšiin.
Vaikka maisema on muuttunut, vanhat nimet eivät ole unohtuneet ainakaan kotiseutumatkailijoiden mielestä eivätkä puheista. Varmasti muidenkin Kannakselle suuntaavien suomalaisten kuin vanhoja kotipaikkojaan katsastavien on helpompi päästä tunnelmaan ajatellessaan olevansa Kondratjevon sijaan Säkkijärvellä tai Zelenogorskin sijaan Terijoen hiekoilla. Toisaalta nykyisiä venäläisiäkin nimiä tarvitaan: tekstiyhteys ja kuulijakunta ratkaisevat, mitä nimeä käytetään.
Kannaksen entiseen nimimaisemaan pääsee tutustumaan esimerkiksi kaksikielisen kartan tai hyvän opaskirjan avulla. Myös Kielikello-lehdessä (2/2001) on julkaistu Sami Suvirannan kokoama luettelo suomalaisten nimien nykyisistä vastineista luovutetulla alueella.
TIINA AALTO
Toimituksen korjaus 11.6.2012: Pobeda pro Popeda, siis ”Entinen Kanneljärvi on nykyisin Pobeda eli ’voitto’, – –.”