Rapsakkaa olutta kesähelteillä

Televisiouutisten mukaan eduskunnassa käytiin toukokuun lopulla ”rapsakka keskustelu EU-politiikasta”. Tämä rapsakka-sanan käyttö herätti minussa hetken ihmetystä – sanaa on tottunut kuulemaan ja näkemään aivan toisenlaisissa yhteyksissä.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan rapsakka tarkoittaa ’nopeaa, reipasta’. Eduskunnassa käyty keskustelu oli siis luonteeltaan reipasta, hyvä niin. Yhtä lailla meno ja meininki voi olla rapsakkaa, samoin vuokran korotus. Huhtikuussa Helsingin pörssin uutisoitiin yltäneen rapsakkaan nousuun.

Ruokalehtien palstoilla rapsakka esiintyy aivan toisenlaisissa yhteyksissä. Jäävuorisalaatti tai kukkakaali on rapsakkaa. Myös piirakan pohja voi olla rapsakka, ja grillimakkaran on hyvä olla kuuma ja rapsakka. Juhannuksena maistuu rapsakaksi paistettu siika uusien perunoiden kera. Näissä yhteyksissä rapsakka-sanalla on merkitys ’rapea’.

Suomen kielessä on kolmisenkymmentä vakiintunutta kolmitavuista akka-, äkkä-loppuista adjektiivia, kuten kipakka, napakka, punakka ja topakka. Tällaisista adjektiiveista vain kahdella on selvä kantasana. Punakka on johdettu sanasta puna ja kuivakka sanasta kuiva. Monilla näistä adjektiiveista on kuitenkin läheisiä ea-, eä-loppuisia synonyymeja. Tällaisia sanapareja ovat rivakka ja ripeä, kalvakka ja kalpea sekä kimakka ja kimeä, nyt ilmeisesti myös rapsakka ja rapea.

Aina ei rapsakka kuitenkaan tarkoita rapeaa, nopeaa tai reipasta. Viinistä voi asiantuntija löytää ”rapsakkaa mausteisuutta” tai ”rapsakkaa luonteikkuutta”. Myös oluella voi olla ”rapsakka ja pitkä jälkimaku”. Eräs pubi mainostaa tarjoavansa raikasta siideriä ja rapsakkaa olutta. Näissä yhteyksissä rapsakan synonyymeja ovat lähinnä napakka, nasakka tai terhakka, joilla on muun muassa merkitykset ’reipas, pirteä, ponteva’. Sanojen käyttöyhteydet eivät ole aivan samat, kuten eivät synonyymeilla yleensäkään.

Eräässä ruoka-artikkelissa rapsakasta mentiin jo askel pitemmälle. Kenties sana ei kirjoittajasta enää tuntunut riittävän uudelta tai ei täysin riittänyt kuvaamaan kirjoittajan käsitystä sopivan kypsästä parsasta. Parsa ei enää ollutkaan rapsakkaa, vaan rapean napsakkaa!


LIISA NUUTINEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 19.7.2009.