Murteet
Murteet ovat kielen alueellisia muotoja. Murteet ovat syntyneet aikana, jolloin suuri osa ihmisistä eli ja työskenteli koko ikänsä samassa kylässä tai pitäjässä. Näin jokaiselle alueellisesti määräytyneelle yhteisölle muodostui omanlaisensa kielimuoto.
Murteita arvostetaan
Nyky-yhteiskunnassa murre-erot ovat tasoittuneet muun muassa väestön liikkuvuuden ja tehokkaan tiedonvälityksen vuoksi. Perinteisten murteiden on ennustettu vähitellen katoavan, mutta näin ei ole käynyt.
Murteiden arvostus on jopa noussut, ja murteita käytetään monissa tilanteissa identiteetin korostamiseksi. Lisäksi murteiden rinnalle on kehittynyt monenlaisia ikään, ammattiin, tilanteen muodollisuuteen ja muihin muuttujiin sidoksissa olevia kielimuotoja. Kielenkäytön sopeuttaminen eri puhetilanteisiin sopivaksi on osa nykypäivän kielitaitoa.
Murrekokoelmat ja sanakirja
Kotimaisten kielten keskuksessa on laajat murrekokoelmat. Suomen murteiden sana-arkistoon kerätty 1900-luvun alusta alkaen miljoonia sanatietoja ja sananparsia. Suomen kielen nauhoitearkistoon on puolestaan tallennettu vuodesta 1959 alkaen murreäänitteitä lähes jokaisesta Suomen pitäjästä.
Suomen murteiden sanakirjaa toimitetaan Suomen murteiden sana-arkiston kokoelmien perusteella. Sanakirjasta on ilmestynyt kahdeksan painettua osaa (a–kurvottaa). Nykyisin sanakirja ilmestyy verkossa.
