Aurinko paistaa, ja kokkikin

”Kyllä kokki paistaa, jos aurinko ei!”, julisti tienvarsimainos iloisesti tien poskessa viime kesänä. Aurinko taisi paistaa enemmän kuin mainostaja lausetta sorvatessaan arvasikaan, mutta siitä tuskin olivat pahoillaan muut kuin ehkä kokki. Lauseen nasevuus perustuu mainosnikkareiden paljon harrastamaan kikkaan: käytetään samaa sanaa kahdessa eri merkityksessä. ”Älä välitä, anna Nurmisen välittää.” ”Ford kaikille teille.” ”Paras ostaa Anttilasta.”

Kyseiseen mainokseen antaa lisäväriä se seikka, etteivät nämä kaksi paistaa-verbin merkitystä, joista toinen liittyy aurinkoon ja toinen kokkiin, ole välttämättä niin kaukana toisistaan kuin ehkä ensi näkemältä tuntuu. Yhteisenä ominaisuutena on ainakin lämpö, johon taas liittyy kypsymisen ajatus: kokki kypsentää mitä milloinkin, mutta myös aurinko kypsyttää luonnossa monenlaista: marjoja, hedelmiä ja muuta maan satoa syötäväksi.

Aurinko ei kuitenkaan paista niin kuin kokki: kokki paistaa pihviä mutta aurinko ei paista mansikoita. Mitä siis ensi sijassa ajatellaan ilmauksella aurinko paistaa? Eikö lähinnä tarkoiteta sitä, että aurinko on silloin näkyvissä, ei pilven takana. Auringon ominaisuudet, lämpö (kuumuus) ja valo (kirkkaus, loiste) tulevat vasta tämän perusasian, näkymisen, myötä. Auringon näkyminen liittyy paistaa-verbin siihen merkitykseen, jota sanakirjoissa luonnehditaan näin: näkyä, erottua selvästi tai silmiinpistävästi, loistaa. ”Valo paistaa ikkunoista.” ”Lumen alta paistaa paljas maa.” ”Mättäät paistavat keltaisina lakoista.” ”Hänen kasvoillaan paistoi mielihyvä.” ”Työn heikko laatu oikein paistaa silmään.”

Edellisissä esimerkeissä on kuitenkin hieman kirjatyylinen sävy; paistaa näkymisen merkityksessä lienee jäämässä taka-alalle. Sen sijaan sukukielessämme virossa käytetään paistaa-verbiä auringon lisäksi (”päike paistab”) hyvin monenlaisesta näkymisestä. ”Sealt paistab Viru-hotell.” ”See paistab olevat sobiv” (= se näyttää sopivalta). ”Mulle paistab, et – –” (= minusta näyttää, että – –).

Yllättävää kyllä, paistaa-verbillä ei viron yleiskielessä ole kypsentämisen merkitystä, vaikka tämän suomelle ja virolle yhteisen sanan muut merkitykset ovat suurin piirtein samat. Ja jos kokki ei paista edes virossa, ei liene ihme, ettei muistakaan kielistä löydy yhteistä verbiä auringon ja kokin käyttöön, vaikka sama aurinko paistaa ja lämmittää kaikkialla. Merkitysyhteys auringon lämmön ja ruokaa kypsentävän kuumuuden välillä lienee siis vähäisempi kuin yllä uumoiltiin.

Sattumaa tai ei, Suomessa aurinko ja kokki joka tapauksessa paistavat samalla verbillä. Sen lisäksi kumpikin voi myös paahtaa, ellei suorastaan grillata. Ja uutta kesää odotellessa lohduttakoon, että ”kyllä kokki paistaa, vaikka aurinko ei”.

TARU KOLEHMAINEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 29.2.2000.