Bilettääkö?

Bilettää, fanittaa, popittaa, rulettaa... Siinä muutama esimerkki slangissa ja laajemminkin puhekielessä yleistyvästä sanatyypistä, johon kuuluvien verbien rakenne on jokseenkin yksinkertainen mutta joiden merkitys ei ehkä silti heti aukene. – Ainakin itseltäni meni kauan, ennen kuin tajusin, että bilettää tarkoittaa ’bailaamista’ja ’juhlimista’ eikä sitä, että tekee mieli juhlia (vrt. vieraita alkoi tanssittaa).

Kyseiset uudet verbit syntyvät siten, että kantasanaan liitetään johdin -ttaa. Kantasana voi olla jopa englantia, kuten näkyy verbistä lovettaa (’rakastaa’). Kantana voi olla myös nimi: se, joka etsii tietoa Internetistä ja käyttää siihen Google-hakukonetta, googlettaa. Näitä yleisempi taitaa olla fanittaa, ’olla jonkun fani eli ihailija’, siis ’ihailla’ (Nina fanittaa Idolsia).

Entäs sitten popittaminen, jota ensi kuulemalta saattaa luulla lastenkielen sanaksi? Käyttöyhteys, esimerkiksi lauseet Pikku-G popittaa ja Dido popittaa mollissa, kertovat, että kyse on pop-musiikin soittamisesta. Popittamiseen liittyy usein kova ääni (popittaa teknojytää täysillä). Internetissä on ”Teiniautosanasto”, jonka mukaan popittaa tarkoittaa ”laittaa stereot niin isolle, että jytinä ja varsinkin resonanssiäänet kuuluvat ulos asti”.

Verbin popittaa kantasana pop on tuttu, ja sattumoisin verbi vaikuttaa myös deskriptiiviseltä, ääntä kuvailevalta. Tuttujen ainesten perusteella sanan voi jollain lailla käsittää sen ensi kertaa kuullessaankin. Toisin on vaikkapa rulettamisen laita: sen ymmärtääkseen pitäisi osata englantia, sillä sanan taustalla on englannin verbi rule, jonka merkitys on mm. ’hallita’. Rulettaa tarkoittaa ’olla hyvä, menestyä; mennä tai toimia hyvin’. Sanan avulla ilmaistaan myös ylipäänsä myönteisyyttä, sitä, että puhuja pitää jostakin. Pitämisen kohde mainitaan lauseessa ensin, mikä tekee rakenteesta sitä tuntemattomalle vaikeasti ymmärrettävän. Lauseyhteys kyllä usein selventää asiaa: ”Sekarotuiset rulettaa. Ne on ihan parhaita koiria.”

Rulettaa on tyylilajiltaan lähinnä slangia, mutta näkee sitä joskus käytettävän myös lehtien kulttuuriosastoissa tai melko virallisissävyisissäkin tiedotteissa (seurakunta rulettaa). Muodikasta ilmaisua esimerkiksi kampanjan nimessä käyttämällä tavoitellaan ajan henkeä, mutta vastaanotto saattaa olla ristiriitainen. Vaikeasti ymmärrettävät, puoliksi englantia, puoliksi suomea olevat sanat kun tunnetusti herättävät myös torjuntaa.


RIITTA ERONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 28.12.2004.