Päijänteen arvoitus

Suurimpiin järviimme kuuluvan Päijänteen nimi on luultavasti maamme vanhimpia paikannimiä. Keskeiset vesistöthän on yleensä nimetty ensimmäiseksi, kun seutu on asutettu tai eränkävijät ovat siellä kulkeneet. Päijänne on yksi niistä keskeisistä paikannimistä, joiden alkuperä on yhä varmaa selitystä vailla. Muita selittämättömiä nimiä ovat esimerkiksi Saimaa, Imatra ja Keitele. Emme tiedä edes sitä, mitä kieltä Päijänne alun perin on. Ensimmäinen kirjallinen merkintä siitä on vuodelta 1472 (Peijnde), ja nimeä on epäilemättä käytetty jo kauan ennen kuin se on merkitty asiakirjoihin.

Kuten useimmille tärkeiden paikkojen nimille myös Päijänteelle on ahkerasti ja jo kauan etsitty selitystä. Rohkeimmat ovat tulkinneet, että tämän keskeisen vesiväylän nimi olisi alkuaan sattuvasti ollut Pääjänne. On otaksuttu myös, että nimi johtuisi Kuhmoisten Päijälän kylän nimestä ja tämä taas sukunimestä Päijänen. Sukunimet ovat kuitenkin niin nuorta perua, että silloin kun Päijänne jo oli Päijänne, ei seudulla liikkuneilla vielä ollut sukunimiä.

Yhden selityksen mukaan nimen taustalla olisi varoittamista merkinnyt päijätä-verbi. Sysmän Päijätsalon kautta olisivat kulkeneet varoitusmerkit, ja tästä olisi koko järvi saanut nimen. Nimen lähtökohtana olisivat tällöin hämäläisten ja karjalaisten vihollisuudet joskus 1000-luvulla. Tämä tuntuu epäuskottavalta jo siksikin, että koko verbistä ei ole jälkiä muualta kuin Pohjois-Karjalan Kiteeltä.

Nimen on myös arveltu olevan lappalaisperäinen. Tällöin se olisi peräisin siltä ajalta, jolloin lappalaisasutusta vielä oli maamme keski- ja eteläosissakin. Tämä onkin mahdollista, vaikka ei varmasti voida sanoa, mikä nimen tausta tuolloin olisi. On esimerkiksi esitetty, että nimi pohjautuisi ukkosta merkitsevään sanaan pajan (tai päjän) tai nousemista, kohoamista merkitsevään verbiin paijane, mutta äänteelliset seikat eivät tue näitä selityksiä. Lappalaisperäisiä nimiä on joka tapauksessa Päijänteen seutuvilla (Kuoksenjärvi, Kukkasjärvi), joten on hyvin mahdollista, että muinaiset lappalaiset ovat nimenneet Päijänteen Päijänteeksi.

Suomessa on suuren ja tunnetun Päijänteen lisäksi puolisen sataa samannimistä paikkaa, joista suurin osa on syrjäisiä lampia. Joidenkin nimien perustana on huvittavaksi tarkoitettu rinnastus, mutta kaikkiin Päijänne-nimisiin paikkoihin tämä selitys ei sovi.

”Ei op pietä (= päätä) Päijjännies eikä viertä Vesjärves” on tokaistu Asikkalan ja Hollolan seuduilla, Päijänteen eteläpäässä, kun on päivitelty järven pituutta. Päättömään järveen on tainnut nimen selityskin piiloutua, sillä yhä jää Päijänteen arvoitus ratkaisematta.

TERHI AINIALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 3.10.2000.