No terve!

Kun ihmiset tapaavat toisensa, keskustelu alkaa yleensä tervehdyksillä. Näin tapahtuu useimmiten myös kioskilla, jossa asioinnit ovat tavallisesti lyhyitä ja vähäsanaisia.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen hankkeessa, jossa selvitettiin erilaisten asiointitilanteiden vuorovaikutusta, on tutkittu muun muassa sitä, miten kioskilla tervehditään (HS 14.2.2009). Tervehdyksiä koskeva tutkimus perustuu 500 kioskikäyntiin, jotka on videoitu eri puolelta Suomea: Helsingistä, Sydän-Hämeestä, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Suomesta.

Tyypillisessä kioskiasioinnissa myyjä tervehtii ensin asiakasta ja asiakas vastaa samalla tervehdyssanalla. Asiointi voi kuitenkin edetä toisinkin: jos myyjällä on jokin puuha kesken asiakkaan tullessa kioskille tai asiakas ei ole itse valmis vielä asioimaan, aloitteen tekijä on yleensä asiakas.

Tervehtimiseen voi käyttää myös elettä, esimerkiksi nyökkäystä, mutta ainakaan kioskilla se ei näytä yksin riittävän: lähes aina nyökkäystä seuraavat nimittäin sanalliset tervehdykset. Nyökkäys on kätevä etenkin silloin, kun kioskilla on ruuhkaa ja edellinen asiakas vielä kokoilee tavaroitaan. Kun uuden asiakkaan tervehtiminen tapahtuu sanattomasti, edellinen asiakas ei tätä huomaa eikä koe tulleensa hoputetuksi. 

Tervehdyssanojen käytössä on kioskilla runsaasti vaihtelua. Hei on yleisin tervehdys mutta ei suinkaan yhtä suosittu kaikkialla Suomessa. Pohjois-Karjalassa sen haastaa esimerkiksi terve ja Helsingissä moi. Myyjät valitsevat tervehdyssanansa myös sen mukaan, minkäikäinen asiakas on kyseessä. Helsinkiläismyyjät sanovat useimmiten nuorille moi, keski-ikäisille hei ja eläkeikäisille päivää. Myös sukupuoli kytkeytyy tervehdyssanan valintaan: terve, moro ja morjens ovat enemmän miesten suosiossa, ja naiset käyttävät niitä ennen muuta tervehtiessään miehiä.

Tervehtimisen tapa voi kertoa suhteen tuttavallisuudesta. Kioskilla  tuttuutta voi ilmentää tavanomaisesta poikkeava tervehdyssana, mutta vakiintuneen asiakassuhteen saattaa paljastaa myös tervehdystä edeltävä no (esim. no päivää). No onkin hyvä esimerkki siitä, miten merkityksettömiltä tuntuvat pikku sanat ilmaisevat monenlaisia asioita. Kioskikeskusteluissa kuten muissakin vuorovaikutustilanteissa tervehdyksiin kiteytyy paljon tietoa osallistujista ja heidän välisestään suhteesta.

HANNA LAPPALAINEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 26.4.2009.