Kielet

Maailmassa puhutaan noin kuuttatuhatta eri kieltä, joidenkin arvioiden mukaan jopa yhdeksäätuhatta eri kieltä. Tarkkaa lukua on mahdoton esittää jo siitä syystä, että murteen ja kielen raja ei useinkaan ole selvä. Puhujamääriltään suurimpia kieliä vuonna 2018 ovat mandariinikiina, espanja, englanti, arabia ja hindi.

Kielten määrä vähenee jatkuvasti ja melko nopeastikin. Eräiden arvioiden mukaan maailmasta katoaa yksi kieli joka toinen viikko.

Samaan aikaan suomalainen kielimaisema kirjavoituu. Vuoden 2016 väestökirjanpidon mukaan Suomessa puhutaan 157:ää eri äidinkieltä. Äidinkieliä lienee viitisensataa, jos pienet puhujayhteisöt lasketaan mukaan.

Suomen kielet

Suomen viralliset kielet eli kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Ne ovat yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettäviä, asemaltaan vahvoja kieliä.

Digi- ja väestötietovirasto tallentaa tiedot Suomen kansalaisten ja Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten äidinkielestä väestötietojärjestelmään. Väestötietojärjestelmässä esitettävä äidinkieli perustuu henkilön omaan ilmoitukseen. Tilastokeskuksen tiedot äidinkielistä perustuvat väestötietojärjestelmään.

Vuoden 2014 tilaston mukaan suomea puhui äidinkielenään 4 868 751 henkilöä, ruotsia 290 747 henkilöä ja saamea 1 949 henkilöä. Muu äidinkieli on 310 306 henkilöllä.

Suomen laki ei määrittele, mitkä kielet ovat vähemmistökieliä. Tästä huolimatta Suomessa on suomen ja ruotsin lisäksi muitakin kieliä, joiden puhujien kielellisistä oikeuksista säädetään eri laeissa. Saamen kielet (koltan-, inarin- ja pohjoissaame) ovat alkuperäiskansan kieliä, Suomen romanikieli, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli sekä karjalan kieli ovat autoktonisia eli maassa kauan käytettyjä kieliä.

Suomessa puhutaan myös monia muita kieliä. Suomen kolmanneksi suurin kieliryhmä oli vuoden 2013 lopussa venäjää äidinkielenään puhuvat. Seuraavaksi eniten oli vironkielisiä, somalinkielisiä, englanninkielisiä ja arabiankielisiä. Yhä useampi suomalainen on lapsesta asti kaksikielinen. Tästä ei kuitenkaan ole saatavissa tilastoja.

Suomen sukukielet

Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin. Kun mukaan lasketaan myös samojedikielet, puhutaan uralilaisista kielistä. Toisen käsityksen mukaan nimityksiä voidaan käyttää synonyymeina.

Suomea ja sen lähimpiä sukukieliä kutsutaan itämerensuomalaisiksi kieliksi. Näistä puhutuimpia ovat suomen ohella viro ja karjala. Muita ovat inkeroinen, lyydi (jota on toisen näkemyksen mukaan pidetty karjalan murteena), vepsä, vatja ja liivi.

Suomen kielen etäsukukieliä ovat saamelaiskielet, Venäjällä puhuttavat mordvalaiset kielet ersä ja mokša, marin kieli, komi, udmurtti, hanti, mansi ja samojedikielet, joista eläviä ovat vielä nganasani, enetsi, nenetsi ja selkuppi. Etäsukukieliin kuuluu myös Keski-Euroopassa puhuttava unkari.

Ruotsissa on kansallisen vähemmistökielen aseman saanut meänkieli vuonna 1999 ja Norjassa kveeni eli kainun kieli vuonna 2005. Vaikka ne kielitieteellisen kriteerin mukaan luetaan kuuluviksi suomen murteisiin, kielipoliittisesti ja kielisosiologisesti niitä pidetään omina kielinään.