Kielitoimiston sanakirja
Kielitoimiston sanakirja on ajantasaisin yksikielinen suomen
kielen sanakirja. Siinä on yli 100 000 hakusanaa, ja se kuvaa suomen
nykyisen yleiskielen keskeiset sanavarat. Sanakirjaa toimitetaan Kotimaisten kielten keskuksessa.
Näillä sivuilla voi
tutustua sanakirjaan ja sen historiaan. Niin ikään sivuilla kerrotaan
sanakirjan tekemisestä ja annetaan ohjeita sen käyttöön. Sivuilta on katsottavissa myös sanakirjan esittelyvideot.
Laajat sana-aineistot
Kielitoimiston sanakirjasta on julkaistu sekä sähköisiä että painettuja versioita. Sanakirja pohjautuu Kotimaisten kielten keskuksen laajoihin, jatkuvasti kartutettaviin nykysuomen sana-aineistoihin.
Kielitoimiston sanakirja antaa tietoa sanojen merkityksistä, oikeinkirjoituksesta, ääntämisestä, taivutuksesta ja tyylisävyistä sekä sanojen käytöstä ja käyttöyhteyksistä. Sanakirja on siis myös kieliopas. Se tukeutuu kannanotoissaan suomen kielen lautakunnan päätöksiin, ja siihen sisältyvät kielenhuollon uusimmat suositukset ja 2000-luvun uudissanat.
Yleinen, vakiintunut ja tyypillinen sana
Sanakirja pyrkii kuvaamaan sitä, mikä on kielessä yleistä, vakiintunutta ja tyypillistä. Sekin, mikä on harvinaista tai tilapäistä, kuuluu kieleen vaikka ei sanakirjaan.
Kieli tai kielenkäyttö myös muuttuu jatkuvasti. Siitä, että jotakin sanaa ei ole sanakirjassa, ei voi tehdä sellaista päätelmää, ettei sanaa ole olemassa tai ettei sitä ole ”hyväksytty” sanakirjaan. Myöskään tyylilajimerkintä ei ole ohje siitä, miten sanaa tulisi käyttää, vaan kuvaus siitä, millaisissa yhteyksissä sanaa yleensä käytetään.
Mihinkään sanakirjaan ei voi sisällyttää kaikkia kielen sanoja. Esimerkiksi yhdyssanoja ja johdoksia voidaan muodostaa suomen kielessä lähes rajattomasti. Hakusanoiksi on valittu näistä sanatyypeistä vain merkityksensä ja käyttönsä kannalta keskeisimmät, ja ne antavat mallia muiden sanojen muodostamiselle.
Mukana myös vierassanoja, arkikieltä ja erikoisalojen termejä
Keskeisen sanaston lisäksi sanakirjassa on mukana harvinaisempiakin sanoja: sanakirjan käyttäjä etsii usein tietoa vierassanoista ja muista ilmauksista, jotka eivät ole kaikille tuttuja. Yleiskielisten sanojen ohella hakusanoina on erikoisalojen termejä, lähinnä sellaisia, jotka esiintyvät usein joukkoviestimissä.
Hakusanoina on myös arkikielisiksi luonnehdittuja sanoja; niitä käytetään paitsi puhutussa kielessä myös asiatyyliä epämuodollisemmassa ja rennommassa kirjoitetussa kielessä. Lisäksi mukana on joitakin laajasti käytettyjä slangi- ja murresanoja.
Sanojen käyttöyhteydet ja tyylimerkinnät
Tyylisävyltään neutraalista yleiskielestä poikkeaviin sanoihin on merkitty käyttöalalyhenne (esim. vanh. ’vanhentunut’, ylät. ’ylätyylinen’, ark. ’arkikielinen’). Kielenkäyttäjien käsitykset sanojen tyylilajista vaihtelevat, ja merkinnät ovat suhteellisia.
Tällaiset käsitykset myös muuttuvat usein kieliyhteisössä ajan mittaan. Näitä merkintöjä on muutettukin paljon sanakirjan eri versioihin.
Julkaisutiedot ja sanakirjaan viittaaminen
Kielitoimiston sanakirja. 2024. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu. Päivitetty 19.3.2024 [viitattu xx.xx.xxxx].
Sana-artikkeleihin viitataan kunkin artikkelin hakusanalla tai www-osoitteella.
