Kauan on kärsitty vilua ja nälkää
Vuosina 1867–68 maassamme elettiin nälässä ja hädässä. Hallat olivat vieneet miltei koko sadon, ja moni joutui turvautumaan pettuleipään ja muihin apuruokiin. Valtiovalta yritti lieventää ahdinkoa tarjoamalla hätäaputöitä; ryhdyttiin mm. rakentamaan rautatietä Riihimäeltä Pietariin. Riittävää apua eivät nekään tuoneet, ja peräti toistasataatuhatta suomalaista kuoli näinä katovuosina nälkään ja tauteihin.
Nälkävuodet ovat jättäneet jälkensä myös maamme paikannimistöön. Aho, jolta vuoltiin petäjistä kuoria hengenpitimiksi, saattoi saada nimen Nälkäaho. Petuksi kuorituista hirsistä voitiin rakentaa Nälkälato. Hätäaputöinä ei pelkästään rakennettu rautateitä, vaan kaivettiin ruokapalkalla Nälkäojia, raivattiin Nälkänevoja ja kuokittiin Nälkäkorpi . Nälkä-alkuisia paikannimiä on maassamme lähes kaikkialla; harvinaisia ne ovat vain lounaisimmassa Suomessa. Yhteensä Nälkä-nimiä on kahdeksisensataa, mutta vain osa niistä on nälkävuosien perua.
Jo paikan huonokasvuisuus tai -satoisuus on voinut riittää Nälkä-nimen motiiviksi. Nälkäniityksi ja Nälkäpelloksi sopi kutsua viljelyksiä, jotka eivät tuottaneet kunnolla viljaa tai heinää. Jos kalastaja joutui huomaamaan, että järvestä oli turha hakea Ahdin antimia särpimiksi, saattoi tällainen kalaton järvi tulla kutsutuksi Nälkäjärveksi. Eikä Nälkämaan laulu ole aiheetta raikunut Kainuun korvissa, noilla puutteenalaisilla ja tuottamattomilla nälkämailla.
Myös paikan etäinen sijainti tai sen laajuus on voinut synnyttää nimenantajassa halun kutsua sitä Nälkä-nimellä. Joskus on matka vaikkapa kaukana kylästä olevalle niitylle tuntunut niin pitkältä, että jo sinne mennessä pääsi nälkä yllättämään. Näin kerrotaan ainakin Kylmäkosken Nälkäkulmasta ja Pornaisten Nälkäniitystä. Vilppulan Nälkäkangas, Kaavin Nälkämäki ja Polvijärven Nälkäniemi taas ovat kuulemma niin pitkiä, että niitä jalan tai pyörällä noustessa tai kiertäessä ehti tulla nälkä. Ainakin osa tällaisista nimistä lienee leikkimielellä annettuja.
Joskus kerrotaan Nälkä-nimien johtuvan siitä, että paikalla olisi nälkäisiä ja nääntyneitä kuollut. Rautalammin Nälkäkorvessa eksyneet olisivat kuolleet nälkään, ja Isonkyrön Nälkäniemeen on isonvihan aikana kuollut ihmisiä. Pielisjärvellä uupui hevonen Nälkämäkeen ja kuoli.
Kaikkiin Nälkä-nimien syntytarinoihin ei kannata suinpäin uskoa. Nimen selitys voi nimittäin olla nimeä myöhempi ja nimen ulkoasun inspiroima. Tuskinpa Ähtärin Nälkäjoki sentään on saanut nimeään siitä, että uittomiehille ehti tulla nälkä, koska puut eivät uitettaessa tahtoneet kulkea.
TERHI AINIALA