Suomen murteiden sanakirja

Kaikki kansanmurteemme mukana

Suomen murteiden sanakirja pohjautuu poikkeuksellisen mittavaan aineistoon. Sanakirjaa toimitetaan Suomen murteiden sana-arkiston materiaalin pohjalta. Sanakirjan valmistuessa siinä arvioidaan olevan 350 000–400 000 eri sanaa.

Sanakirjassa ovat mukana kaikki nykyisten rajojemme sisäpuolella olevat murteet. Mukana ovat myös Kannaksella ennen sotia puhutut murteet, Inkerin suomalaismurteet, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjan rannikolla vanhastaan puhuttu suomi sekä Vermlannin metsäsuomalaisten kieli.

Verkkomuotoisessa sanakirjassa voi tehdä monenlaisia hakuja, ja sanakirja-artikkeleiden sisältämät viittaukset toimivat linkkeinä toisiin artikkeleihin. Verkkoon siirtymisen myötä sanakirjaan on voitu sisällyttää myös toimitustyössä laaditut havainnolliset levikkikartat.

Yleiskielen sanatkin ovat usein murretta

Suomen murteiden sanakirjassa ei tehdä eroa sen suhteen, onko sana niin sanotusti murteellinen vai yleiskieleen kuuluva. Eronteko olisi vaikeaa, sillä yleiskielen sanasto perustuu suurimmaksi osaksi murteiden sanastoon. Lisäksi yleiskielestä tutuilla sanoilla on murteissa sellaisiakin merkityksiä tai käyttötapoja, jotka yleiskielestä puuttuvat.

Sanakirja sisältää myös sellaisia nuorehkoja lainasanoja tai kirjakielen sanoja, jotka ovat kansanomaistuneet. Nimistöä sanakirja esittelee vain poikkeustapauksissa.

Sanat, merkitykset, levikit ynnä muuta tietoa

Suomen murteiden sanakirja

• esittelee murteiden sanat aakkosjärjestyksessä
• selvittää sanojen merkitykset
• antaa tietoja sanojen ja niiden merkitysten maantieteellisestä levinneisyydestä, samoin sanojen taivutuksesta ja murteellisista muunnoksista
• valaisee kunkin sanan ja sanan eri merkitysten käyttöä elävästä puheesta saaduilla lause-esimerkeillä
• havainnollistaa sanojen, merkitysten, äänneasujen ja taivutuksen levikkiä levikkikarttojen avulla.
  

Päivällismakaus. Aino Oksasen Jaalan sanalippu. Kuva: Kotuksen arkisto.