Herranpäivästä eduskunnaksi
Suomen eduskunta on täyttänyt sata vuotta: juhlaistunto oli 1. kesäkuuta, ja juhla jatkuu aina ensi vuoteen saakka. Eduskunta-sanan syntymäpäiviä taas olisi voitu viettää jo viimeistään vuonna 2003, ja vuosia olisi silloin tullut täyteen peräti 150: sanan ensimmäinen kirjallinen esiintymä on tiettävästi Europaeuksen ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa vuonna 1853. Sana eduskunta esiintyy tuossa sanakirjassa vastaamassa ruotsin sanaa representation (församling af en nations representanter). Sanan keksijä ei ole tiedossa, mutta taustaltaan sana liittyy teonsanaan edustaa: eduskunta on edustajien joukko, edustajisto. Tämä tausta näkyy vuodelta 1881 kirjatusta rinnakkaisasusta edustuskunta.
Hauska yksityiskohta on se, että eduskunta on lainautunut myös viroon: virossa käytetään nimenomaan Suomen eduskuntaan viittaamassa paitsi sanaa parlament myös sanaa eduskund.
Suomessa eduskunta kokoontuu valtiopäiville, joilla ymmärretään eduskunnan työkautta. Valtiopäivät-sana voi kuitenkin merkitä myös itse kansanedustuslaitosta, ja näin oli Suomessakin laita säätyvaltiopäivien aikaan. Sanana ei valtiopäivät kuitenkaan ole järin vanha. Sitä on ensi kerran käyttänyt ruotsin riksdag-sanan suomennoksena Paavo Tikkanen Suomettaressa 19. lokakuuta 1847, ja Tikkasen vain hiukan aiemmin luoma lienee myös valtio-sana.
Vanhin valtiopäivien nimitys on herranpäivät (1584), jonka kuitenkin johdonmukaisempi herrainpäivät syrjäytti jokseenkin kokonaan jo 1700-luvun alussa. Murteissa on herrainpäivät saanut myös kuvallisia merkityksiä. Sana voi merkitä paitsi valtiopäiviä myös yhtäältä hyviä, helppoja oloja, kissanpäiviä, toisaalta leikkipuheessa viitata myös käräjiin tai vankilaan. Humppilassa on sanottu, että ellei maksa sakkoja, niin siv viärään herrain päiville.
Puolueen nimityksistä vanhin on
itsensä Agricolan luultavasti sepittämä eriseura, jota hän käytti
fariseusten uskonnollisesta puolueesta. Sana puolue taas on sekin
1800-luvun sanoja. Sen lienee luonut kielen tutkijana ja kehittäjänä
ansioitunut August Ahlqvist, jonka jälkimaailma muistaa vain Aleksis Kiven
teilaajana. Tosin murteista on muutama tieto seutua, tienoota merkitsevästä puolue-sanasta:
Etelä-Savon Kangasniemessä on sanottu se ajo tukkia tiällä puoluveella.
Periaatteessa on mahdollista, että Kuopiosta kotoisin ollut Ahlqvist olisi tämän
sanan savolaisesta puheenparresta tuntenut, mutta yleiskielen kannalta
Ahlqvistia kyllä voi pitää kaikkien puolueiden isänä.
HEIKKI HURTTA