Saadaanko aikaiseksi?
Jotkut lukijat ovat toivoneet, että tällä palstalla kiinnitettäisiin enemmän huomiota kielivirheisiin tai muuten ärsyttävään kielenkäyttöön. Monien mielestä yksi käsittelyä kaipaava sanonta on saada aikaiseksi.
Saada aikaiseksi on yleinen ilmaus sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä. Urheiluselostajan mukaan ”JYP ei saa maalia aikaiseksi ylivoimalla”. Ministeri antaa tiedotteessaan lupauksen: ”Suomi toimii osaltaan sen puolesta, että ratkaisu saataisiin aikaiseksi mahdollisimman pian.”
Saada aikaiseksi tarkoittaa samaa kuin saada aikaan eli ’aiheuttaa, tuottaa, saada tehdyksi, pystyä tekemään’. Kielenhuollon oppaissa suositetaan jälkimmäistä, siis lyhyempää muotoa. Saada aikaiseksi ‑sanontaa pidetään puhekielisenä, ja se mainitaan murteelliseksi jo Nykysuomen sanakirjassa (1951).
Myös saada aikaan ‑ilmaus on yleinen murteissa. Paikoin saadaan aikoihin, ajalleen tai ajoilleen; pohjoisen murteissa saadaan aikuiseksi ja etenkin Etelä-Pohjanmaalla ajalliseksi.
Hämeenkyrössä on sätitty saamatonta ihmistä: ”Son semmonen hihnapiaru (= vetelys), ei se mitees saa aikaseksi.” Sanontaa saada aikaiseksi onkin vanhastaan käytetty juuri hämäläismurteissa, mutta paikoin kyllä muuallakin.
Vanhin kirjallinen tieto saada aikaiseksi ‑ilmauksesta on vuodelta 1767 ruumissaarnasta, joka pidettiin Vesilahden kirkkoherran kontrahtirovasti Johan Carl Hacksin hautajaisissa. Edellisenä vuonna halvaantunut rovasti ei ”voinut omalla avullans olla lijckeellä, eikä myös saannut yhtän puhetta aicaisexi”. Muistopuheen pitäjä oli todennäköisesti joku naapuriseurakunnan kirkkoherra – ehkä hämäläismurteen puhuja.
Ilmauksessa saada aikaan on sanan aika illatiivimuoto; aikaiseksi on sanan aikainen translatiivi. Saada ajalleen tai ajoilleen puolestaan sisältää allatiivin. Yhteistä kaikille kolmelle sijamuodolle on se, että ne ovat tulosijoja.
Entä merkitys? Kun jokin saadaan aikaan (ajalleen tai ajoilleen), se saadaan ajassa olemaan eli syntymään, tehdyksi. Samalla tavalla aikaiseksi (ajalliseksi) saatu on saatu ajassa olevaksi, olemassa olevaksi. Vanha tulosija translatiivi on muutenkin yleinen tämäntapaisissa yhteyksissä: saada valmiiksi, selväksi, ymmärrettäväksi jne. Samalla tavallahan aikuiseksi (ja eräissä murteissa aikaiseksi) tuleminen tarkoittaa täysi-ikäiseksi tulemista, eräänlaista valmiiksi tulemista sekin.
Kielen kannalta ilmauksessa saada aikaiseksi ei siis periaatteessa ole vikaa. Kirjakieleen on aikanaan kuitenkin haluttu useista vaihtoehdoista valita vain yksi muoto, tarjolla olevista yleisin.MAIJA LÄNSIMÄKI
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 25.3.2007.