Organisaatio

Osastot ja yksiköt

Kotimaisten kielten keskuksessa on kolme osastoa ja kaksi yksikköä. Osastot ovat kielenhuolto-osasto, ruotsin kielen osasto ja sanakirjaosasto. Yksiköt ovat hallinto- ja viestintäyksikkö sekä tietohallintoyksikkö.

Työryhmät

Kotimaisten kielten keskuksessa on osastojen ja yksiköiden lisäksi järjestäydytty erilaisiin työryhmiin. Näillä sivuilla esitellään työryhmät, niiden keskeiset tehtävät ja ryhmiin kuuluvat työntekijät.

Henkilökunta

Kotimaisten kielten keskuksen työntekijät esitellään tällä sivulla aakkosjärjestyksessä.

Neuvottelukunta

Kotimaisten kielten keskuksella on viraston toimintaa tukeva neuvottelukunta. Se käsittelee toiminnan kehittämistä ja suuntaamista, tekee niitä koskevia aloitteita ja edistää keskuksen yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.

Strategia ja tehtävät

Kotimaisten kielten keskuksen toiminnan lähtökohtana on kielen merkittävyys yksilön elämässä ja yhteiskunnassa. Kotus toimii pitkäjänteisesti ja vastuullisesti, aloitteellisesti ja yhteistyöhakuisesti.

Historia

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus syntyi vuonna 1976, kun yhdistettiin useita suomen ja sen sukukielten sekä ruotsin kielen alalla toimineita organisaatioita ja hankkeita. Vuodesta 2012 nimi on ollut Kotimaisten kielten keskus.

Organisaatio kiteytetysti

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Keskuksen tehtäviä ovat suomen ja ruotsin kielen huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjoihin liittyvä tutkimus.

Kotuksen tehtävänä on lisäksi koordinoida saamen kielten, viittomakielen ja romanikielen huoltoa. Kotuksen toiminnan tavoitteena on kielen asiantuntijana edistää keskuksen toimialaan kuuluvien kielten käyttöä yhteiskunnassa.

Kotuksessa on kolme osastoa ja kaksi yksikköä: kielenhuolto-osasto, sanakirjaosasto, ruotsin kielen osasto, hallinto- ja viestintäyksikkö sekä tietohallintoyksikkö. Keskuksessa työskentelee yhteensä noin 70 asiantuntijaa.