Nimistö
Nimet ovat osa kieltä siinä missä yleissanat. Nimet yksilöivät kohteensa, kertovat siitä jotain erityistä.
Nimien maailma on laaja. Nimiä ryhmitellään tavallisesti sen mukaan, minkätyyppisiä kohteita ne tarkoittavat. Puhutaan henkilönnimistä ja paikannimistä, teiden ja katujen nimistä, organisaatioiden, instituutioiden ja yhdistysten nimistä, yritysten ja tuotemerkkien nimistä, kilpailujen ja tapahtumien nimistä.
Yleiskielessä nimien käyttöä koskevat pulmat liittyvät nimien oikeinkirjoitukseen, taivutukseen ja suunnitteluun. Ulkomaisissa nimissä on ratkaistava, käytetäänkö nimeä sellaisenaan vai onko suomessa parempi käyttää muuta vakiintunutta nimimuotoa. Lisäksi on päätettävä, miten eri kirjoitusjärjestelmään kuuluva nimi kirjoitetaan suomen kielessä.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) huoltaa ja tutkii nimistöä sekä tuottaa nimistöaiheisia julkaisuja. Lisäksi Kotus ylläpitää laajoja nimiaineistoja kielenkäyttäjien tarpeisiin.
Nimistönhuollolla pyritään siihen, että suomalaiset tuntisivat perinteiset nimikäytännöt, uuden nimistön muodostus- ja käyttötavat ja kieltemme mukaiset nimien kirjoitusasut. Paikannimistä päättävien viranomaisten tueksi tarjotaan ohjeita ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Myös henkilönnimien käytössä ja valinnassa annetaan ohjausta. Lisäksi seurataan ulkomaiden paikan- ja henkilönnimistön käyttöä sekä kansainvälisiä suosituksia.
Nimiarkistoon on koottu suomen-, ruotsin- ja saamenkielisiä nimiaineistoja nimistönhuollon ja tutkimuksen tarpeisiin. Pääaineistoja ovat paikannimikokoelmat Suomesta ja Suomen lähialueilta, henkilönnimikokoelmat, asiakirjanimikokoelmat ja karttakokoelmat.