Kevät tulee, ja kieli kiinnostaa kansalaisia edelleen. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) asiantuntijoita on jälleen haastateltu aktiivisesti mediaan. Tässä koosteessa on asiaa esimerkiksi jargonista, suomen kielen neuvontakartoituksesta sekä Kotuksen murresanakirjojen toimittamisesta.
Neuvontaa ja nimenmuutoksia
Sveriges Radiossa eli Ruotsin radiossa keskusteltiin Kotuksen ja Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen (Institutet för språk och folkminnen, Isof) vertailevasta suomen kielen neuvontakartoituksesta. Kotuksesta kartoitusta olivat tekemässä Henna Leskelä ja Riitta Korhonen, ja työn tuloksista voi lukea Kotuksen uutisista.
Isofin suomen kielen huoltaja Tarja Larsson kertoo Sveriges Radion haastattelussa muun muassa siitä, miten kielineuvojien vastaukset eroavat Suomen ja Ruotsin välillä. Larsson sanoo yllättyneensä eniten siitä, että Kotuksen suomen kielen neuvontaan tulee paljon kysymyksiä puhelimitse, kun taas sekä Kotuksen ruotsin kielen neuvonta että Isofin suomen ja ruotsin kielen neuvonta saa valtaosan kysymyksistä sähköpostitse.
Kotuksen ruotsin kielen nimistönhuoltaja Maria Vidberg on lausunut Ylen haastattelussa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöksestä muuttaa joidenkin luonnonkohteiden nimiä. Päätös ei vaikuta nimiin Suomen kontekstissa, Vidberg selventää. Hän kertaa haastattelussa myös muita viime aikoina puhuttaneita nimenmuutoskysymyksiä, esimerkiksi Helsingin Lenininpuistoa sekä kiistaa Korean niemimaan ja Japanin välisen merialueen nimestä.
Lakikielestä, englannin kielen asemasta ja jargonista
Kotuksen kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalle yhdessä kielen ja viestinnän asiantuntijan Riitta Suomisen kanssa siitä, kuinka lakikielestä tulisi tehdä ymmärrettävämpää. Kankaanpää ja Suominen olivat mukana valtioneuvoston tutkimus- ja selvitysohjelmaan kuuluneessa Säädöskielen ymmärtäminen -hankkeessa vuosina 2023–2024.
Kotuksen kielipolitiikan koordinaattoria Matti Räsästä on haastateltu Verkkouutisiin englannin kielen asemasta Suomessa ja erityisesti korkeakoulumaailmassa. Räsänen muistuttaa, että korkeakoulutettuja ihmisiä tarvitaan myös kotimaassa eikä heitä kaikkia olla kouluttamassa kansainvälisiin tehtäviin. Räsäsen mielestä englantia tulisi käyttää suomen ja ruotsin rinnalla, ei niiden tilalla.
Opettaja-lehdessä kirjoitetaan jargonista ja suoranaisesta kapulakielisyydestä, jota pulppuaa opetusalalle vinhaa vauhtia. Kaikki tuntuvat inhoavan koukeroisen kielen luikertelua alalle, mutta silti niin tapahtuu, lehdessä todetaan. Mistä on kyse? Kotuksen virkakielen erityisasiantuntijan Ulla Tiililän mukaan yksi näkökulma asiaan on se, että myös opetus- ja kasvatusala on viime vuosina voimakkaasti tekstualisoitunut. Ihmistyöstä on siis tullut tekstityötä. Tekstien kehittämisessä tarvitaan kielitietoisuuden lisäksi kielenhuollollista asiantuntemusta, jotta lopputulos ei ole vaikeaselkoinen ja vieraannuttava.
Farkkumunia ja loveen lankeamisia
Kielitoimiston sanakirjan toimittajaa Riina Klemettistä haastateltiin Yle Radio Suomen viikonloppulähetykseen. Haastattelua ei ole valitettavasti enää mahdollista kuunnella. Käsittelyssä olivat loppuvuodesta laajasti uutisoidut vuoden 2024 uudissanat, muun muassa kurkkumopo ja farkkumuna.
Euroviisutunnelmissa on oltu myös muuten, sillä Kotuksen Olli Tammisen blogiteksti loveen lankeamisesta päätyi laajalti mediaan. Blogitekstiä ja folkloristiikkaan perehtyneen asiantuntijan Lotta Jalavan kommentteja siteerasivat muun muassa Ilta-Sanomat, Iltalehti, Keskisuomalainen-konsernin maakuntalehdet ja Hymy. Ilmaus langeta loveen on osa vanhaa kansanperinnettä, ja ensimmäiset maininnat kirjallisissa lähteissä ovat 1700-luvun jälkipuolelta. Ilmaus on yleinen myös suomen murteissa.
Näkyvyyttä Kotuksen murresanakirjoille
Pohjanmaalaisen sähköyhtiö Herrforsin julkaiseman Katternö-lehden toimitus haastatteli Ordbok över Finlands svenska folkmålin (Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja) ja Suomen murteiden sanakirjan toimittajia. Laajan reportaasin voi lukea kokonaisuudessaan suomeksi tai ruotsiksi lehden näköisversiosta.
Reportaasissa käsitellään muun muassa sanakirjatyön arkea sekä suomen ja ruotsin kielen kosketuksia toisiinsa. Laajaa keskustelua käydään myös siitä, mitä murteet merkitsevät Kotuksen murresanakirjojen toimittajille ja kuinka he voivat hyödyntää omaa murretaustaansa työssään. Ordbok över Finlands svenska folkmål valmistuu vuonna 2036, mikäli rahoitus jatkuu. Suomen murteiden sanakirjan arvioidaan valmistuvan 2040-luvulla.
Toimitus: Olli Tamminen