Siirry sisältöön
Haku

Kohtuullinen vai kohtalainen?

Lehdessä selostetaan talvista tapahtumaa: ”Hyytävästä viimasta huolimatta mäellä seisoo kohtuullinen joukko lapsia, heidän vanhempiaan ja paikkakunnan yrittäjiä.” Millainen on kohtuullinen joukko?

Sana kohtuullinen tarkoittaa – tai on ainakin viime aikoihin asti tarkoittanut – kohtuuden rajoissa pysyvää, sellaista mikä ei ole liian suuri (kova, ankara) eikä liian pieni (lievä). Tämmöiseksi merkitys kuvataan myös sanakirjoissa. Ehto tai vaatimus voi olla kohtuullinen, samoin vaikkapa palkka tai hinta, ja esimerkiksi ruokavalion tulee sisältää kohtuullisesti rasvaa – ei liikaa mutta ei myöskään liian vähän. Kohtuullista voidaan eri yhteyksissä luonnehtia sopivaksi, asianmukaiseksi, tarkoituksenmukaiseksi, oikeudenmukaiseksi, laatuunkäyväksi tai kunnolliseksi.

Mikään näistä merkityksistä ei sovi selittämään tuon lehtitekstin sanaa kohtuullinen. Yhteydestä on pääteltävissä, että mäellä seisoo melko suuri, melkoinen, aikamoinen eli kohtalainen joukko.

Lehdissä on ollut seuraavanlaisia otsikoita: ”Eduskunta kohtuullisen tyytyväinen kuntalakiin” ja ”Sieni-infektiot kohtuullisen yleisiä suokilpikonnilla”. Ei ole kysymys kohtuuden rajoissa pysyvästä tyytyväisyydestä eikä yleisyydestä, vaan näiden melko suuresta määrästä. Eduskunta on siis kohtalaisen eli melko, aika tai varsin tyytyväinen, ja sieni-infektiot ovat kohtalaisen yleisiä.

Miten joukkue pelaa silloin, kun sen peliä kuvataan ”kohtuullisen apaattiseksi”? Sopivan, asianmukaisen apaattisestiko? Tuskin, vaan peli on melko tai aika, siis kohtalaisen apaattista. ”Kohtuullisen heikko taloustilanne” on samaten täsmällisemmin ilmaistuna kohtalaisen eli melko heikko.

Aina sanojen kohtuullinen ja kohtalainen merkitysero ei kuitenkaan ole täysin selvä. Eräissä tapauksissa niiden merkitykset ovat hyvin läheisiä tai käyvät jopa yksiin. Esimerkiksi kohtuullinen liikunta on sellaista, mikä ei ole määrältään tai rasittavuudeltaan liiallista mutta ei myöskään liian vähäistä. Liikuntaa voidaan kuitenkin sanoa kohtuulliseksi myös silloin, kun sen määrä on melko suuri, siis kohtalainen. Juuri tällaisista kaksitulkintaisista tapauksista sana kohtuullinen on ilmeisesti ruvennut yleistymään myös tapauksiin, joissa ei ole kysymys kohtuuden rajoissa pysyvästä, sopivasta, asianmukaisesta, vaan melko suuresta määrästä.

Täsmällisyyttä ja yksiselitteisyyttä vaativissa yhteyksissä on syytä kiinnittää huomiota sanojen merkityksiin. On eri asia nauttia alkoholia kohtuullisesti eli sopivassa määrin, rajansa tuntien kuin kohtalaisesti eli melko runsaasti.


MAIJA LÄNSIMÄKI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 10.5.2005.