Sorron alta vallan päälle

Hammaslääkärilläni, jonka äidinkieli oli ruotsi, oli tapana ennen poraamisen aloittamista muistuttaa: ”Sanokaa tykö, jos koskee.” En tiedä, rupesiko kukaan tuon lääkärin potilaista tuskissaan huutamaan: ”Tykö, tykö!” Useimmat kai oivalsivat, että tykö vastasi ruotsin ”säga till”-ilmauksen till-sanaa, joka suomeksi käännettäessä voidaan jättää kokonaan huomioon ottamatta.

Eräs suomen ja ruotsin kielen perusero on, että suomelle on ominaista sijamuotojen runsaus, ruotsille niiden niukkuus. Ruotsi puolestaan vie voiton sellaisten pikkusanojen kuin till ’luo, tykö’ tai vaikkapa under ’alla, alle’ ja ’päällä, päälle’ käytössä. Niiden avulla se osittain korvaa sijamuotojen puutteen.

Ruotsin malli on vaikuttanut suomeen. Varsinkin arkisessa kielenkäytössä kuulee sanottavan: ”kirja on työn alla”, ”virta on päällä”, ”joutua vieraan vallan alle”, ”ymmärtää makean päälle”, ”päästä holhouksen alta”, ”katsella päältä”. Suositeltavampaa ainakin virallisissa yhteyksissä olisi sanoa: ”kirja on tekeillä, valmisteilla”, ”virta on kytkettynä”, ”joutua vieraan vallan alaisuuteen”, ”olla perso makealle”, ”päästä holhouksesta”, ”katsella sivusta”.

Vuosikymmenten kuluessa monet alla- ja päällä-kielikukkasista ovat kuihtuneet ja kadonneet. Muutamat taas ovat tulleet hyväksytyiksi viralliseenkin käyttöön. Eräs hyväksytyksi tulleista on ilmaisutyyppi ”alle 100 metriä”, ”pääsy alle 12-vuotiailta kielletty”. Vielä Nykysuomen sanakirjan ensimmäisessä osassa, joka ilmestyi vuonna 1951, sen tilalle suositellaan tyyppiä ”vähemmän kuin 100 metriä”, ”pääsy 12:ta vuotta nuoremmilta kielletty”.  Vuonna 1990 ilmestynyt Suomen kielen perussanakirja ei enää pane alle- ja vähemmän-vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen. Ne ovat siis yhtä kelvollisia kumpikin.

Yksi yleisimmistä päällä-ilmauksista on ”paikan päällä”. Tuntuu melkein siltä, että kielenhuoltajat ja äidinkielenopettajat ovat kohta ainoita, jotka puhuvat ”paikalla”, ”itse paikalla” tai ”tapahtumapaikalla” olemisesta. Ilmaus on niin vakiintunut kieleen, että tuskin kukaan tulkitsisi lausetta ”Poliisi oli paikan päällä 12 minuutissa” siten, että kuvittelisi viranomaisten tarkastelevan onnettomuuspaikkaa helikopterista, ilmasta käsin. Ei olisi yllättävää, vaikka ”paikan päällä” ennen pitkää kokonaan vapautuisi arkityylisen ilmauksen taakastaan.

Isä meidän -rukouksessa on kohta: ”Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.” Miksi ”maan päällä” eikä ”maassa” tai ”maailmassa”? Ehkä siksi, että perinteen voima on vahva. Rukoillaan kuten aina ja polvesta polveen on totuttu rukoilemaan.

MATTI VILPPULA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 25.2.2003.