Utareistaan Rosita tunnetaan

Tuomarinkylän kartanon Lastenmuseossa on Rosita-niminen lehmä. Helsingin Sanomissa (20.3.) kirjoitettiin siitä näin: ”Rosita-lehmällä on lempeä katse ja pitkät ripset. Vatsan alla roikottaa kaksi utaretta. Museolehtori Anna Finnilä vetäisee toista ja saa käsiinsä roiskauksen ’maitoa’. Se on valkoiseksi värjättyä vettä.”

Rosita ei siis ole oikea lehmä. Se on havaintoväline, jolla kaupunkilaislapsille osoitetaan, millainen eläin lehmä on ja mistä maito tulee. Elävästä esikuvastaan Rosita eroaa siinä, että sillä on vain kaksi ”utaretta”. Normaalistihan lehmällä niitä on neljä. Ehkä tätä tietoa ei ole katsottu nykylapselle tarpeelliseksi.

Eräs asiantunteva lukija otti yhteyttä lehden toimitukseen ja huomautti, että sanaa utare on Rositaa koskevassa kirjoituksessa käytetty virheellisesti ’vetimen, nännin’ merkityksessä. Utare tarkoittaa nimittäin maitorauhasta, vatsan alla olevaa lihaspussia tai lihaspussia ja siihen kiinnittyviä vetimiä yhdessä.

Jutun kirjoittaja ei varmaankaan ole ainoa, joka on erehtynyt utareen merkityksessä. Se että yleensä puhutaan lehmän utareista eikä utareesta, johtaa ajatukset pakostikin nänneihin eli vetimiin, koska niitä on monta. Sitä paitsi utareissa keskeisiä ovat juuri nännit. Niistä maito tulee ulos, ja niihin lypsäjä lypsämään ruvetessaan tarttuu.

Sellaisia ruumiinosien nimityksiä, joita käytetään sekä kokonaisuudesta että sen osasta, on muitakin. Käsi tarkoittaa toisaalta koko yläraajaa, toisaalta tuon raajan ulointa osaa ranteesta sormenpäihin. Myös jalka on kaksimerkityksinen: ’alaraaja’, ’jalkaterä’

Utareet kuuluvat naaraille: lehmälle, tammalle, emakolle, uuhelle. Uroksilla ei utareita varsinaisesti ole. Niillä on kuitenkin jotain sellaista, joka selvästikin muistuttaa utareita. Ihmisuroksella – miksei eläinuroksellakin – tästä ruumiinosasta käytetään arkikielessä nimitystä munat. Nimitys viittaa kiveksiin, mutta usein sillä tarkoitetaan ulkoisia sukupuolielimiä kokonaisuudessaan. Yksikkömuotoisen munan pitäisi kaiken järjen mukaan tarkoittaa yhtä kivestä, mutta niin ei ole. Sanakirja antaa sille merkityksen ’siitin’.

Siittimelle ja nännille on yhteistä se, että ne kumpikin ovat eräänlaisesta säiliöstä lähteviä poistoputkia. Lehmällä tuo säiliö on maitorakkulat sisältävä lihaspussi, miehellä taas kivespussi. Erona on se, että kun sana muna(t) voi tarkoittaa yhtä hyvin kiveksiä, siitintä tai kumpaakin yhdessä, sana utare(et) asiatyylissä voi tarkoittaa vain maitorauhaspussia ja sen ja nännien muodostamaa kokonaisuutta.

Niin kuin Rosita-lehmän tapaus osoitti, nimitystä utareet on alettu käyttää myös pelkästään vetimistä. Nähtäväksi jää, lisääntyykö tällainen käyttö niin paljon, että se on pakko lopulta hyväksyä yleiskieleenkin.

MATTI VILPPULA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 21.6.2005.