Nimettömän nimi

Sormilla on runsaasti erilaisia nimityksiä toisin kuin varpailla, joita ei ole ollut tarpeen yksilöidä yhtä tarkasti. Etusormi on nimensä väärti: siinä se seisoo muiden edessä ja muita ennen. Keskisormi on tietysti keskimmäinen ja pikkurilli pienin. Kaikki nimitykset eivät kuitenkaan ole yhtä itsestään selviä. Otetaanpa esimerkiksi nimetön.

Voisi olettaa, että keskisormen ja pikkurillin välinen sormi on nimetty nimettömäksi sen tähden, että sillä ei ole mitään erityistehtäviä tai piirteitä, jotka erottaisivat sen muista sormista. Näin ei kuitenkaan ole, sillä juuri nimettömään liittyy sormista eniten kansanuskomuksia. Sitä on käytetty apuna muun muassa monenlaisissa taioissa ja parannuskeinoissa. Nimettömän tärkeyden tiesi Kalevalan Pohjan akkakin:”Siitä Sampoa tavoitti sormella nimettömällä.”

Vanha mitä moninaisimpien tautien parannuskeino oli suoneniskentä. Nimettömän ja pikkusormen välistä kulkee verisuoni, jonka on sanottu olevan otollinen kohta tähän puuhaan. Suomesta ei ole merkitty muistiin suoneniskentään viittaavia sormen nimityksiä, mutta esimerkiksi ruotsin kielessä kutsuttiin ainakin vielä 1800-luvulla nimetöntä sanalla läkefinger eli ”parantava sormi”. Nimityksen mallina lienee ollut latinan samaa merkitsevä digitus medicus.

Useat lasten sormiloruissa esiintyvät nimettömän nimitykset viittaavat tapaan pitää sormusta juuri tässä sormessa. Tavallisimpia näistä ovat kultaralli, kultarilli, kultakranni ja kultarälli. Monessa kielessä sormen nimi on ruotsin tapaan ”sormussormi”, ringfinger. Vanhan uskomuksen mukaan nimettömästä kulkee ”hermo” tai suoni suoraan sydämeen. Kun kultaisen sormuksen pujotti juuri tuohon sormeen, vaikutti kullan oletettu vahvistava ja suojaava voima parhaiten.

Laajalti eri kulttuureissa on uskottu, että myös itse nimettömässä sormessa on jonkinlaista parantavaa voimaa, jonka on samalla ajateltu suojaavan pahalta. Kun sormella on ollut näin tärkeä rooli, sen nimi on haluttu pitää salassa nimittämällä sitä kiertäen nimettömäksi. Samaan tapaanhan on varottu mainitsemasta nimeltä esimerkiksi suuria petoeläimiä, jotta ne eivät aiheuttaisi vahinkoa.

Myös naisten alushousuja sanotaan nimettömiksi, joka on alkuaan kiertoilmaus sekin. Häveliäisyys on ollut osasyynä silloinkin, kun saari, lampi tai kallio on nimetty Nimettömäksi. Sillä on saattanut olla vanhastaan niin ruokoton, pahankaikuinen tai muuten sopimaton nimi, että sen käyttämistä on haluttu välttää.

KIRSTI AAPALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 2.1.2001.