Suomi–ruotsi-suursanakirja on kaksikielinen sanakirja. Sanakirjan lähtökieli on suomi ja kohdekieli ruotsi. Sanakirjassa voi hakea nykysuomen sanojen ruotsinkielisiä vastineita.
Sanakirjaa on toimittanut vuodesta 2023 alkaen Solveig Arle Kotimaisten kielten keskuksen ruotsin kielen osastossa.
Tärkeitä tehtäviä
Suomessa käännetään päivittäin suuri määrä tekstejä suomesta ruotsiin, virallisista asiakirjoista kaunokirjallisuuteen. Suomi–ruotsi-suursanakirjan päätehtävä on toimia käännöstyön apuvälineenä, ja sillä on yhteiskunnallisesti tärkeä tehtävä tukea maan kahta kansalliskieltä.
Vastaavaa ruotsi–suomi-sanakirjaa ei ole, mutta Suomi–ruotsi-suursanakirja on rakennettu niin, että siitä voi hakea myös ruotsinkielisiä sanoja. Hakutulokset näyttävät, minkä suomenkielisten hakusanojen vastineena tai esimerkkien osana ruotsinkielinen sana esiintyy. Ruotsinkielinen haku löytyy sanakirjan oikean yläkulman Haku-linkistä.
Ohjeita sanakirjan ominaisuuksien käyttöön
Sanakirjan käyttäminen ei edellytä ohjeiden lukemista, mutta kiinnostuneille sanakirjan ominaisuuksia on selitetty sivuilla Hakuohjeet ja Lukuohjeet, jotka löytyvät sanakirjan oikean yläkulman valikosta.
Ohjeissa on vastauksia muun muassa tällaisiin kysymyksiin:
Mitä tarkoittaa, kun sanan edessä on (ark)?
Vastaus: Lyhenne ark tarkoittaa, että sana tai ilmaus on merkitty arkikieliseksi. Käyttöaloja kuvaavista merkinnöistä kerrotaan lisää Lukuohjeissa kohdassa "Sanan käyttöala". Sivun alaosassa on myös luettelo kaikista sanakirjassa käytetyistä lyhenteistä ja niiden merkityksistä.
"Miksi kahden ruotsinkielisen vastineen välissä on joskus pilkku ja joskus puolipiste?"
Vastaus: Jos kahden vastineen, eli suomenkielisen hakusanan ruotsinkielisten käännösvastineiden, välissä on pilkku, sanat ovat synonyymejä. Esimerkiksi viikonloppu: helg, veckoslut, weekend.
"Mitä teen, jos muistan vain osan hakemastani sanasta?"
Kun kahdella vastineella on erilaiset merkitysvivahteet, niiden väliin merkitään puolipiste. Esimerkiksi loma: semester; ledighet; lov. Tämä selitetään tarkemmin Lukuohjeissa kohdassa "Lisätietoja merkintätavoista".
Vastaus: Voit korvata tuntemattoman osan sanasta tähdellä (*). Haku *murto antaa luettelon kaikista sanoista, jotka päättyvät "-murto". Esimerkiksi tietomurto: dataintrång.
Haku murto* antaa sanat, jotka alkavat "murto-". Esimerkiksi murto-osa: bråkdel.
Haku *murto* näyttää kaikki sanat, joissa esiintyy "murto", esimerkiksi läpimurtoteos: genombrottsverk.
Tämä selitetään Hakuohjeet-sivulla.
Sanakirjaa päivitetään jatkuvasti
Suomi–ruotsi-suursanakirjaan lisätään uusia sanoja joka vuosi. Valtaosa lisättävistä hakusanoista otetaan Kielitoimiston sanakirjasta. Uusia sanakirja-artikkeleita laaditaan lisäksi käyttäjien ehdotusten ja Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osastolle saapuneiden kysymysten pohjalta.
Jotta sana lisättäisiin sanakirjaan, sen tulee täyttää seuraavat kriteerit:
- Sanan tulee esiintyä toistuvasti nykykielessä ja asiateksteissä.
- Sanan on oltava käytössä pidemmän aikaa. Nopeasti käytöstä poistuvaa muotisanaa ei lisätä sanakirjaan.
Sen lisäksi, että sanakirjaan lisätään uusia sanoja, sanoja myös poistetaan, yleensä silloin, kun ne eivät enää ole laajasti käytössä. Poistot ovat kuitenkin harvinaisia, joten sanakirja laajenee joka vuosi. Tavallisempaa kuin hakusanojen poistaminen on jo olemassa olevien sanakirja-artikkelien muokkaaminen.
Sanakirjan käyttäjiltä saamme arvokasta palautetta, esimerkiksi uusista sanoista tai olemassa olevan sanan uudesta merkityksestä. Palaute on tervetullutta ja johtaa usein lisäyksiin tai muutoksiin sanakirjassa. Jos sinulla on kommentteja, ehdotuksia tai kysymyksiä, voit käyttää palautelomakettamme (linkki alla).
Historia ja tausta
Suomi–ruotsi-suursanakirja julkaistiin alkujaan painettuna kirjana vuonna 1997 yhteistyössä WSOY-kustantamon kanssa. Vuonna 2017 julkaistiin sanakirjan ensimmäinen verkkoversio. Siitä lähtien Suomi–ruotsi-suursanakirja on ollut maksutta kaikkien käyttäjien saatavilla.
Alta voit lukea sanakirjan ensimmäisen painoksen (1997) ja toisen painoksen (2004) esipuheet.
Julkaisutiedot
Suomi–ruotsi-suursanakirja. 2020. Helsinki: Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 52. URN:NBN:fi:kotus-201840. Päivitettävä julkaisu. Päivitetty 5.11.2024 [viitattu xx.xx.xxxx]. Saatavissa: https://kaino.kotus.fi/suomi-ruotsi.
Uutta, laajaa suomalais-ruotsalaista sanakirjaa on kaivattu kauan. Cannelin–Hirvensalo–Hedlundin sanakirjan tuorein laitos on jo yli 20 vuotta vanha. Muun muassa yhteiskunnan ja tekniikan kehitys on vaikuttanut kielenkäyttöön siinä määrin, että niin vanha sanakirja on jäänyt auttamattomasti ajastaan jälkeen. Viime aikoina ilmestyneet pienemmät sanakirjat ovat liian suppeita vaativan käyttäjän tarpeisiin.
Uusi Suuri suomi–ruotsi-sanakirja ei ainoastaan ole laajin tähän mennessä ilmestyneistä suomalais-ruotsalaisista sanakirjoista, vaan se on myös suurin kaksikielinen sanakirja, jossa ruotsi on kohdekielenä. Teoksen suomenkielinen aineisto pohjautuu Suomen kielen perussanakirjaan (1990–1994) ja edustaa siis nykysuomen keskeistä sanastoa. Toimitus on lisäksi täydentänyt hakusanamateriaalia poimimalla itse uutta aineistoa. Ruotsinkielisiä vastineita etsittäessä on tukeuduttu useisiin nykyaikaisiin lähteisiin, mm. suuriin sähköisessä muodossa oleviin korpuksiin. Sanakirjan laatimisessa on luonnollisesti käytetty kaikkein uudenaikaisinta tietotekniikkaa.
Uutta on myös se, että sanakirja on syntynyt tutkimuslaitoksen ja kaupallisen kustantajan välisenä yhteistyönä. Yhteistyön ansiosta toimituksella on ollut käytössään kummankin osapuolen tietotekniikka ja leksikografinen asiantuntemus.
Toimitus sai työtilat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Työ tehtiin vuosina 1990–1996. Tutkimuskeskuksessa on ollut käytettävissä laaja kirjasto, ja se on tarjonnut sanakirjatyön kannalta innostavan työympäristön, ja toimitus on työssään voinut turvautua sekä suomalaisiin että ruotsalaisiin asiantuntijoihin. Sanakirjan käsikirjoituksen ovat tarkistaneet johtavat kieliasiantuntijat ja eri erikoisalojen tuntijat. Paikannimiluettelo on nimistöntutkijoiden laatima ja tarkistama.
Hankkeella on ollut tieteellistä asiantuntemusta edustava toimitusneuvosto. Johtoryhmä, johon on kuulunut WSOY:n ja Tutkimuskeskuksen edustajia, on vastannut hankkeen hallinnollisesta puolesta.
Sanakirjatyössä on pidetty erityisen tärkeänä ruotsinruotsin ja suomenruotsin sekä toisaalta Suomessa ja Ruotsissa puhuttavan suomen välisten erojen järjestelmällistä kartoittamista. Näitä eroja kuvataan ennen kaikkea ruotsinkielisten vastineiden osalta, mutta hakusanojen joukossa on myös runsaasti ruotsinsuomalaista kielenkäyttöä edustavia ilmauksia, varsinkin yhteiskunnallisia termejä.
Esimerkkiaineisto on runsas, monipuolinen ja edustava. Teoksessa on myös taivutuskaavoja ja kieliopillisia ohjeita sekä käännösmalleja, jotka helpottavat tietyntyyppisten sanojen kääntämistä. Olemme varmoja siitä, että sanakirja on tehokas apuväline varsinkin ruotsinkielisen tekstin laadintaan suomen kielen pohjalta, mutta sitä voivat käyttää myös ruotsinkieliset suomenkielisen tekstin tulkintaan.
Helsingissä syyskuussa 1996
Suomi–ruotsi-suursanakirjan toiseen laitokseen on lisätty noin 5 000 uutta sana-artikkelia. Aikaisempia sana-artikkeleita on tarkistettu ja lisäksi havaitut painovirheet korjattu.
Sanakirjan toiseen laitokseen on myös otettu mukaan Eva Oravan Suuren suomi–ruotsi-sanakirjan elektronista versiota varten laatimat lisäsana-artikkelit.
Erityisesti on ensimmäisen laitoksen artikkeleista otettu tarkistettaviksi lääketieteen, oikeustieteen, taloustieteen, liike-elämän, tietotekniikan ja urheilun terminologia. Näiden alojen termejä on lisätty sanakirjaan runsaasti.
Paikannimet, jotka sanakirjan edellisessä laitoksessa olivat erillisenä liitteenä, ovat nyt muiden sanakirja-artikkeleiden joukossa.
Huomattava osa tarkistuksista ja korjauksista perustuu sanakirjan ensimmäiseen laitokseen tulleeseen palautteeseen. Toimitus kiittää sanakirjan käyttäjiä näistä tarkistus- ja korjausehdotuksista.
Toista laitosta varten tehdystä uudistustyöstä ovat vastanneet Ilse Cantell ja Nina Martola. He ovat tehneet kaikki korjaukset ja tarkistukset ja laatineet uudet artikkelit.
Helsingissä kesäkuussa 2004
Stora finsk-svenska ordboken 2020–2022
Pia Westerberg
Riina Heikkilä
Tarja Larsson
Outi Lehtinen
Risto Widenius
Stora finsk-svenska ordboken 2017–2020
Nina Martola
Pia Westerberg
Riina Heikkilä
Tarja Larsson
Monica Martens
Stora finsk-svenska ordboken 2004
Ilse Cantell
Nina Martola
Vuonna 1997 ilmestyneen sanakirjan toimitus ja taustaryhmät
Toimitus
Birgitta Romppanen, päätoimittaja
Nina Martola, toimitussihteeri
Ilse Cantell, toimittaja
Mats-Peter Sundström, toimittaja
Susanna Karjalainen, assistentti
Pia Westerberg, assistentti
Toimitustyötä tukeneet asiantuntijat
Suuren suomi–ruotsi-sanakirjan toimittamiseen ovat toimituksen lisäksi osallistuneet seuraavat henkilöt:
Toimitusneuvosto
Seija Tiisala, FM, yliopistonlehtori, universitetslektor – puheenjohtaja, ordförande
Risto Haarala, FK, Suomen kielen perussanakirjan päätoimittaja
Esko Koivusalo, FM, säätiöasiamies, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston entinen päällikkö
Mikael Reuter, FL, föreståndare för svenska avdelningen vid Forskningscentralen för de inhemska språken
Peter Slotte, FD, docent, huvudredaktör för Ordbok över Finlands svenska folkmål
Päivö Taubert, FK, toimituspäällikkö, WSOY
Lisäjäsenet
Maija Länsimäki, FT, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sanakirjaosaston esimies
Anneli Räikkälä, FM, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osaston esimies
Johtoryhmä
Vuokko Hosia, toimituspäällikkö, WSOY (1. ja 2. laitos)
Eeva Högström, FK, osastopäällikkö, WSOY
Raimo Jussila, FL, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija
Paula Karlsson, kustannuspäällikkö, WSOY (2. laitos) Maija Länsimäki, FT, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sanakirjaosaston esimies
Mikael Reuter, FL, föreståndare för svenska avdelningen vid Forskningscentralen för de inhemska språken (1. ja 2. laitos)
Birgitta Romppanen, FM, päätoimittaja (esittelijä)
Raimo Ruottu, VTK, apulaisjohtaja, WSOY
Päivö Taubert, FK, toimituspäällikkö, WSOY
Tarkistus
Kielentarkistus
Suomi
Sari Maamies, FK, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osasto
Maija Länsimäki, FT, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sanakirjaosasto
Anneli Räikkälä, FM, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osasto
Kalevi Koukkunen, FL, WSOY Sanakirjat (2. laitos)
Ruotsinsuomi
Ruotsinsuomalainen kielilautakunta, Tukholma
Ruotsi
Svenska språknämnden, Stockholm
Suomenruotsi
Språkvårdarna vid svenska avdelningen vid Forskningscentralen för de inhemska språken:
Mikael Reuter, FL
Chris Silverström, FM
Eivor Sommardahl, FK
Muut tarkistajat
Ann-Christine Relander ja Seija Tiisala ovat lukeneet käsikirjoituksen osittain.
Erikoisalojen termien tarkistus
Henrik Andersén, kyrkoherde, teol. kand. (uskonto, teologia)
Matti Arlehamn, överläkare (lääketiede, anatomia, fysiologia)
Jan Granberg, FM (musiikki)
Henrik Grönqvist, justitieråd (oikeustiede)
Christina Juthas, redaktör (ruoka-ala)
Harry Krogerus, professor (biologia, eläintiede, kasvitiede)
Björn-Eric Mattsson, datakonsult (atk)
Björn Palmén, diplomingenjör (tekniikka)
Ann-Christine Relander, översättare (lääketiede, anatomia, fysiologia)
Marianne Saanila, auktoriserad translator (lääketiede, anatomia, fysiologia)
Frank Sjöman, redaktör (urheilu)
Folke Stenman, professor (fysiikka)
Olof Thodén, överste ia; Tapio Romppanen, kapten (sotilassanasto)
Åbo Hemslöjdslärarinstitut – Åbolands vårdutbildning (tekstiili- ja käsityösanasto)
Paikannimet
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Peter Slotte, FD, docent; Sirkka Paikkala, FK; Saara Welin, HuK
WSOY: Kerkko Hakulinen, FL