Muhkeat maatuskat
Yksi viime vuosien neuvostonostalgian ilmenemismuodoista ovat eri yhteyksissä vastaan tulevat pulleat maatuskanuket, lyhyemmin maatuskat. Niitä, niiden kuvia tai niihin viittaavia hahmoja voi nähdä paitsi matkamuistoina, myös Venäjän-matkojen mainoksissa, pohjoismaisten sisustuslehtien sivuilla ja teattereiden näyttämöillä.
Venäjän kielessä tällainen koriste-esine, jossa on sisäkkäin toinen toistaan pienempiä maalattuja puisia hahmoja, tavallisesti muhkeita naisfiguureja, on nimeltään matrjoška. Nimitys perustuu naisennimeen Matrjona. Se on puolestaan kansanomainen variantti Matrona-nimestä, jonka juuret taas ovat latinan äitiä merkitsevässä sanassa. Suomessahan sana matroona kuvaa lähinnä pönäkkää emäntätyyppiä.
Miksi suomalaiset eivät sano maatuskanukkea matrjoškaksi vaan maatuskaksi tai maatuskanukeksi? Varmaan siksi, että meillä on jo ennestään ollut kielessä matrjoškaa helpommin ääntyvä venäläinen lainasana maatuska, joka on suomessa merkinnyt varsinkin venäläistä naista. Venäjässä matuška on hellittelymuoto äitiä tarkoittavasta sanasta mat’, joka sekin pohjautuu latinan äiti-sanaan. Venäläisen kansanlaulun Matuška suomenkielisessä versiossa (joka tunnetaan nimellä Iltalaulu) tytär puhuttelee äitiään hellästi: ”Äitini mun” ja ”äitiseni”.
Maatuskanukke ei siis kuitenkaan ole ”äiti-nukke”, vaan ”Matrjona-nukke”. Yhtä kaikki, se edustaa meille venäläisyyttä ja tuo monelle mieleen neuvostoajan ja Berjozka-myymälät, ja sitä myydään nykyisinkin perivenäläisenä matkamuistona. Nukke ei ole kuitenkaan venäläinen keksintö, vaan sen esikuva on 1890-luvulla Japanista Moskovaan tuotu sisäkkäisistä viisaannäköisistä, kaljuista mieshahmoista koostuva leikkikalu (Fukuruma).
Vaikka matrjoška-sanan selitetään juontuvan naisennimestä, Venäjällä on alusta saakka sorvattu myös mieshahmoisia nukkeja, lähinnä merkkihenkilöitä esittäviä. Tarjolla on nykyisinkin niin äiti- kuin isähahmoja, huivipäisistä kansannaisista Lenineihin ja Putineihin.
LEENA JOKI
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 21.3.2006.
Tekstistä on 29.1.2018 poistettu kohta, joka koskee Stenka Razinista kertovaa balladia.