Tervetuloa varpajaisiin

Ilta-Sanomissa oli taannoin otsikko ”Kiekkoleijonien varsalla oli vauhdikkaat varpajaiset”. Jääkiekkoilijammehan olivat saaneet palkinnoksi maailmanmestaruudesta ravurin, joka nyt varsoi. Varsaa esiteltiin ja vieraille tarjottiin kakkua.

Varpajaiset eli varpaiset on juhlatilaisuus, kekkerit, joita on vietetty varsan tai vasikan mutta ennen muuta lapsen syntymän kunniaksi. Vastasyntynyttä katsomaan tulleille on tarjottu kestitystä, ja vieraat ovat tuoneet lahjoja synnyttäjälle (ennen tavallisesti vehnästä, juustoa tai muuta ruokatavaraa) ja lapselle (yleensä vaatetta). Myös sekä tarjoomuksia että tuomisia on nimitetty varpaisiksi.

Samanlaisia tapoja on ollut muuallakin. Lapsenkatsojille tarjottavan ruoan nimitys on ollut ruotsin murteissa barnfot ja saksassa Kindsfuss.

Professori Ilmar Talve on selittänyt, että näiden sanojen jälkiosaan sisältyy historiallisesti alasaksan vode 'ruoka' (= nykyenglannin food). Tämä olisi kansanetymologisesti, siis virheellisesti, yhdistetty jalkaa merkitsevään sanaan fot, Fuss. Tästä olisi edelleen tanskassa kehittynyt leikkipuheessa ”varvas”, barnetå; samansisältöinen ilmaus on myös suomenruotsin ja viron murteissa. Suomalainen varpajaistapa liittyy täten laajempaan traditioon, ja tätä kautta siis selittyy varpajais-nimityskin.

Varpaisilla on ollut vanhastaan muitakin nimityksiä. Etenkin Kannaksella ja Laatokan-Karjalassa on menty rotinoille tai rotinoihin ja viety äidille ja vauvalle rotinoita. Sanan levinneisyydestä voi jo päätellä, että kyseessä on venäläisperäinen laina: rotina perustuu lapsivuodetta, synnytystä tarkoittavaan sanaan rodíny.

Itä-Suomessa on vanhastaan myös juotu lapsisaunoja ja menty saunajaisiin tai saunaleiville. Lahjaksi on viety saunaruokaa, saunajaisnyytti tai saunajaisraha. Nimitykset perustuvat tietysti saunassa synnyttämiseen.

Varpaiset eli varpajaiset on sanahahmoltaan samanlainen kuin joukko muitakin juhlien tai kekkereiden tms. nimityksiä, esimerkiksi harjannostajaiset, kissanristiäiset, viininmaistajaiset, penkinpainajaiset, rääppiäiset, tupaantuliaiset. Samoin on johdettu antimien, lahjan tai palkkion nimityksiä, esimerkiksi löytäjäiset ’löytöpalkkio’, maistiaiset, myötäjäiset, suuntukkiaiset ’lahjus’, tuliaiset.

Kun juhlitaan uutta elämää, miksei muistettaisi myös vanhoja hyviä nimityksiä. Kun Helsingin Sanomien syntyneitä-palstalla nykyisin kiitetään ”meitä muistaneita”, voisivat isät ja äidit elvyttää sukunsa vanhaa kieltä ja vaihteeksi kiittää varpajaisvieraita tai rotinoilla käyneitä.

MAIJA LÄNSIMÄKI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 24.9.1996.