Resurssina englanti?

Pankkiautomaatilla uuden Visa-pankkikortin kanssa asioidessa tulee vastaan kieliongelma. Ennen kuin nosto onnistuu, täytyy reagoida ruudulle ilmestyviin sanoihin debit ja credit. Aiemmin vastaavassa tilanteessa kysyttiin, halutaanko valita pankki- vai luottopuoli. Kumpi nyt on kumpi?

Debit ja credit ovat silkkaa englantia. Pankki- ja talousalan kieltä tuntevat voivat pitää niitä ”ihan keskeisenä sanastona”, mutta moni joutuu vasta nyt tekemisiin niiden kanssa. Talousalan termi krediitti saattaa olla tuttu: se on hakusanana myös yleiskielen sanakirjassa (Kielitoimiston sanakirjassa). Krediitti tarkoittaa luottoa, ja sen voi ehkä onnistua yhdistämään sanaan credit. Ja sen verran hoksottimia nyt pitää olla, että ymmärtää debitin olevan sen vastakohta. Vai onko sittenkään? Sivistyssanakirjan mukaan myös debet tarkoittaa velkaa. Kirjanpitotermeinä tunnetut debet (’veloituspuoli’) ja kredit (’hyvityspuoli’) saattavat johtaa harhaan.

Hämmentynyt asiakas on ihmetellyt samaa ja ottanut yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen: ”Mielestäni keskustelu pankkiautomaattien debit–credit-asiasta erityisesti suomen kielen osalta on ongelmallista. – – debit on ’veloitus’, ’velat’, mutta credit on ’luotto’. Kumpaa siis painetaan pankkiautomaatilla?” –Vastaus on, että pankkitilinsä käyttäjä painaa debitiä ja kortin luotto-ominaisuutta hyödyntävä creditiä.

Käsitys, että kaikki osaisivat englantia, ei pidä paikkaansa. Ja vaikka kaikki osaisivatkin englantia, tarpeeton siirtyminen suomesta englantiin on ristiriidassa sen kielipoliittisen perusperiaatteen kanssa, että suomea pitää voida käyttää kaikilla elämänalueilla. Suomen vaihtaminen englantiin on myös vastoin tietotekniikan kotoistamisen periaatteita. Nämä periaatteet taas tarkoittavat mm. sitä, että kussakin maassa tietotekniikan sovelluksissa (tietokoneissa, automaateissa, matkapuhelimissa) käytetään kyseisen alueen kieltä ja kielikohtaisia merkintöjä.

Englannin käyttämistä suomen ohella pidetään nykyään resurssina, viestintää rikastuttavana mahdollisuutena laajentaa ilmaisua. (Kielitoimiston sanakirjan mukaan resurssit = voimavarat, mahdollisuudet, keinot.) Englannin käyttöä uusissa korteissa on perusteltu sillä, että näin palvellaan kansainvälistynyttä asiakaskuntaa ja että korttia käytetään myös ulkomailla. Palvelu jää kuitenkin puolitiehen, sillä credit- ja debit- sanoja lukuun ottamatta muu asioimisteksti on suomea. Jos ulkomailla maksamiseen ehdottomasti tarvitaan englannin sanoja, ne voisi ehkä sijoittaa sulkuihin suomenkielisten sanojen perään.

Kriittisimmin ajattelevat saattavat jopa epäillä, että englannin käyttö tässä tapauksessa ei ole asiakkaan resurssi vaan kortin tarjoajan etu: debitistä ja creditistä valitessaan tulee joskus vahingossa valinneeksi luoton (creditin). Tällöin osa rahasta meneekin muualle kuin omaan kukkaroon, sillä luottopuolen käyttäminen on maksullista.

RIITTA ERONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 15.3.2009.