Nobelia kumartamassa

Toissa syksynä kirjallisuuspalkintojen jaosta kertoi seuraava otsikko: Kari Hotakainen pokkasi Finlandian. Mielessä välähti muisto kansakoululuokan pojista kumartamassa ja raapaisemassa jalkaa opettajan jakaessa todistuksia. Saattoihan Hotakainen kumartaakin palkinnon luovuttajalle, mutta itse palkinnon pokkaaminen tai kumartaminen kuulosti yllättävältä. Molemmat ilmaisut paljastuivat kuitenkin aika tavallisiksi, varsinkin urheilu- tai viihdepalkintojen jaosta kerrottaessa.

Uudenlaisessa käytössä pokata ja kumartaa ovat irronneet konkreettisesta merkityksestään. Vaikka naisetkin voivat kumartaa, yleensä vain miehet ja pojat pokkaavat. Palkintoja pokkaavat ja kumartavat naisten lisäksi nyt ainakin hevoset, yritykset, automallit ja muut yritysten tuotteet.

Erilaisten tunnustusten kumartaminen ja pokkaaminen on tullut nopeasti suosituksi viime vuosikymmenen aikana. Kumartaminen on näistä kahdesta harvinaisempi. Uusi, kuvallinen käyttö onkin ehkä lähtenyt siitä, että ensin on laajennettu pokkaamisen merkitystä, mutta mistä on tullut uusi merkitys sanalle, jonka kuvaamaan tapaan törmää enää muistelmakirjoissa?

Slangisanalla pokata on samannäköinen perusmuoto, vaikka taivutusmuodot ovat erilaisia. Pokaaminen merkitsee muun muassa kiinni ottamista ja iskemistä eli seurustelukumppanin nappaamista itselleen. Myös tätä sanaa käytetään kuvaamaan palkinnon nappaamista, mutta se on vain harvoin kelvannut päivälehtien sivuille.

Pokaaminen on saattanut vaikuttaa samannäköisen, mutta salonkikelpoisemman pokkaamisen merkityksen muuttumiseen. Pokkaamista näkee sellaisissakin lauseissa, joissa ei puhuta palkinnoista ja joissa sen tilalle sopisi myös ottaminen. Primoz Peterka esimerkiksi pokkasi mäkihyppykilpailuissa onnitteluja ja Simpauttaja-näytelmä yleisönsä.

Pokkaaminen ja pokaaminen ovat lainoja ruotsista, mutta eri sanoista. Pokkaaminen on ruotsiksi bocka sig, ’kumartaa’. Pokaamisen kantasana on poka, vanhassa slangissa myös boga. Suomenruotsin murteissa on sanonta hamna i bågan, ’joutua kiipeliin’, jonka konkreettinen merkitys on ollut ’joutua satimeen’. Myös suomeksi voi jäädä pokaan. Pokkaamisen uusi merkitys näyttää kuitenkin syntyneen ihan omista oivalluksistamme. Sen enempää englannin- kuin muunkaankielisiä esikuvia ei palkinnon pokkaamiselle löydy.

Helpompi on kuitenkin arvata, miksi kuvallinen merkitys on ollut tarpeen. Palkintojenjaossa on nykyisin niin monia tunnustuksia jaettavana, että selostajilta loppuvat sanat kesken. Pokata ja kumartaa lisäävät käyttökelpoisten ilmausten valikoimaa. Seuraavassa uutisessa on tarvittu neljä sanaa kertomaan pelkästään yhden yhtyeen palkinnoista: The Rasmus valittiin vuoden yhtyeeksi. Lisäksi The Rasmus sai Vienti-Emman, voitti vuoden kotimaisen artistin yleisöäänestyksen ja kumarsi MTV’s Emma Award For Best Video -pystin.

Eikä kehitys ole pokkaamiseen pysähtynyt: äskettäin kertoi nuori fyysikko radiossa, että hänen unelmansa on päästä joskus Tukholmaan ”kättelemään Nobel”. Tänä vuonna kirjallisuuden Nobelin-palkinto voitaisiin niiatakin, jos Elfriede Jelinek päättää tulla juhlaan sen vastaanottamaan.

AINO PIEHL

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 23.11.2004.