Lemmenomena

Monelle lienevät tuttuja kertomukset siitä, kuinka suuria ennakkoluuloja meren takaa tuotu uusi viljelykasvi peruna sai aikoinaan voittaa, ennen kuin siitä tuli verraton ravintokasvi. Vielä ynseämmän vastaanoton vanhalla mantereella sai perunan sukulainen tomaatti.

Espanjalaisten 1500-luvun alussa Eurooppaan tuomaa tomaattia viljeltiin aluksi koristekasvina. Sitä pidettiin myrkyllisenä, sillä olihan koko kasvilla ”vahva ja löyhkäävä haju”. Ensimmäisinä ennakkoluuloistaan lienevät päässeet italialaiset, sillä jo vuonna 1554 italialainen Mattioli kertoi yrttikirjasssaan, että hänen kotimaassaan syödään tomaatteja.

Espanjalaiset olivat poimineet tomaatit mukaansa Meksikon intiaaneihin kuuluvien asteekkien mailta. Iät ja ajat kasvia viljelleiden asteekkien kielen sanaan tomatl (= turpea hedelmä) pohjautuu myös tomaatin kansainvälinen nimi.

Tomaattiin mielistyneet italialaiset antoivat kasville nimeksi pomodoro, sananmukaisesti ’kultainen omena’. Tätä perua on myös venäjän kielen tomaatti pomidor. Nimityksen on arveltu juontuneen siitä, että ensimmäiset maahan tuodut tomaatit lienevät olleet keltaisia. Ranskalaiset tulkitsivat nimityksen omalla tavallaan ja alkoivat kutsua vihannesta nimellä pomme d´amour (= rakkauden omena). Nimi levisi käännöksinä moniin kieliin (esimerkiksi englannin love-apple), ja yhtä matkaa muuttui käsitys tomaatista: punaisen ja mehukkaan tomaatin syömisen uskottiin virkistävän rakkauselämää. Nykyään rakkauden- ja lemmenomenat alkavat olla mennyttä aikaa, ja tomaatin nimitys viittaa monissa kielissä taas kasvin ”alkukotiin” (ranskassa tomate, englannissa tomato).

Suomessa tomaatti alkoi tulla tutuksi 1800-luvun jälkipuolella. Esimerkiksi Mathilda Langletin Täydellisessä käsikirjassa perheenemännille (1885) annetaan ohjeet täytettyjen tomaattien, tomaattisoseen ja tomaattisalaatin tekoon. F. F. Brummer käyttää suomennoksessaan jo nimitystä tomaatti, vaikka sana lienee vakiintunut kieleen vasta vuosisadan vaihteen tienoilla. A. J. Mela puhuu vielä 1897 ilmestyneessä Kasviopissaan lemmenomenasta.

Tomaatti kuuluu koisokasveihin, joista monet ovat todella myrkyllisiä (hullukaali, punakoiso, tupakka). Toisaalta muuten myrkyllisessä kasvissa voi olla myös syötäviä osia, kuten perunassa mukulat ja tomaatissa hedelmät. Tomaatin tieteellinen nimi on Lycopersicon esculentum. Nimen alkuosa tarkoittaa ’sudenpersikkaa’: ”susi” viittaa myrkyllisten koisokasvien sukuun ja ”persikka” taas tomaatin ulkonäköön. Loppuosa esculentum ’syötävä’ kertoo kasvin kelpaavan ravinnoksi.

Tomaattia syödään myös monenmoisina kastikkeina ja soseina. Tunnetuin näistä on nykyään ketsuppi. Sana ketsuppi on yllättävän nuori tulokas kielessämme: vuoden 1973 Nykysuomen sivistyssanakirjassa ketsuppi on jo nykymuodossaan, mutta sitä ennen sana kirjoitettiin englannin tavoin ketchup. Englannin sanan juuret ovatkin sitten kaukana idässä: ketchupin takana on kiinan sana ke-tsiap, joka tarkoittaa ’suolattua kalamaustetta’.

KIRSTI AAPALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 19.10.2004.