Siirry sisältöön
Haku

Kohtaamisia

Kohtaaminen on nykykielen muotisanoja. Kyse ei ole siitä merkityksestä, joka esiintyy lauseessa ”Kohtasin metsässä karhun”, vaan tällaisesta: ”Uskallammeko kohdata rikkinäisyytemme?”, ”Miten kohdata tulevaisuuden haasteet ikääntyvässä organisaatiossa?”.

Kauimmin kohtaamista muussa kuin konkreettisessa tapaamisen merkityksessä on käyttänyt kirkko. Jo pitkään on uskonnolliseen kieleen kuulunut fraasi ”kohdata elävä Jumala”. Ei tarkoiteta elossa olevan Jumalan tapaamista vaan jotain muuta.

Erään seurakuntaopiston verkkosivuilla annetaan ohjeita, miten kohtaamista voi ryhmässä harjoitella. Osallistujat pohtivat pareittain seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitä kohtaaminen on? Mitä yhteistä on kohtaamisella ja läsnäololla? Miksi jotain ihmistä ei kohtaa ja miksi joku toinen on helppo kohdata? Onko ystävyydellä ja kohtaamisella tekemistä keskenään? Voiko sillä rangaista, ettei kohtaa toista? Mikä voi estää kohtaamisen? Mikä edistää kohtaamista? Miten kohtaaminen ja rakkaus liittyvät yhteen?

Kristillinen kohtaaminen tarkoittaa jonkinlaista henkiseen yhteyteen, harmoniaan pääsemistä jonkun toisen kanssa. Kohtaaminen voi olla muutakin, esimerkiksi suhtautumista.

Lauseen ”Miten kohdata työyhteisön ongelmat” vastineeksi sopisi lause ”Miten suhtautua oikealla tavalla työyhteisön ongelmiin”. Virkkeessä ”Kipu tulisi kohdata, jotta sen kanssa voisi tulla toimeen” taas on puhe uskalluksesta kokea kipu, asettua kasvotusten kivun kanssa.

Kohdata kuuluu nimenomaan sielunhoitajien, terapeuttien, ihmissuhdeongelmien parissa työskentelevien ja näistä ongelmista kirjoittavien kieleen. Kohdattavana on tavallisesti jokin pulma, ristiriitatilanne tai ihminen, johon suhtautuminen askarruttaa kohtaajaa.

Monesti kohdata-sanaa käytetään tarpeettomasti ja liikaa. Se on merkitykseltään niin epämääräinen, että se helposti hakeutuu virkkeisiin, jotka muutenkin ovat epämääräisiä, hataria, kapulakielisiä. ”Monet omaishoitajat kokevat erityisen vaikeana emotionaalisella tasolla kohdata henkilössä olevaa lisääntynyttä passiivisuutta” on ilmaisuna kovin raskas. Se kevenee, jos se muutetaan muotoon ”Monesta omaishoitajasta hoidettavan passivoituminen tuntuu erityisen vaikealta”.

Kohdata vaikuttaa tekstissä joskus hieman tärkeilevältä. On kuin sanan käyttäjä yrittäisi olla asiantuntevampi kuin todellisuudessa onkaan. Tahattomalta komiikaltakaan ei aina vältytä.

Erään opinnäytetyön otsikkona on ”Suuhygienistien ongelmat kohdata pelkäävä potilas hammashoitotilanteessa”. Saman voisi sanoa yksinkertaisemminkin, esimerkiksi ”Miten suuhygienistin tulisi suhtautua pelkäävään potilaaseen” tai pelkästään ”Suuhygienisti ja pelkäävä potilas”.

Muuan ratsastuksenopettaja kirjoittaa: ”Ainoa taso, jolla ihmisen on tärkeää kohdata hevonen, on äly, ja siksi ratsastajan tulee käyttää sitä.”

Aika muuttuu ja ongelmat sen mukana. Joskus muinoin paljon tärkeämpää oli kohdata hevonen metsässä, löytää se metsälaitumelta.


MATTI VILPPULA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 15.10.2002.