Siirry sisältöön
Haku

Äitienpäivää Eläintarhassa

Vielä 1960-luvun alussa moni helsinkiläisäiti sai viettää äitienpäivää Eläintarhassa. Siellä pidetyt kansainväliset moottoripyörä- ja autokilpailut, Eläintarhanajot eli Eltsunajot, olivat nimittäin äitienpäivän suurtapahtuma vuosina 1932–1963. Ne olivat Suomen tärkein vuotuinen moottoriurheilukilpailu. Katsojia oli enimmillään yli 80 000.

Kisat saivat alkunsa Helsingin Moottorikerhon toukokuussa 1932 järjestämistä Suomen Suurajoista, joiden mallina olivat ulkomaiset Grand Prix -kilpailut. Automobiilit olivat tosin kisanneet paikalla ensi kertaa jo 1899, silloin samassa sarjassa polkupyöräilijöiden kanssa: jälkimmäiset, ruismoottorit, voittivat kirkkaasti.

Mutta eivätkö eläimet häiriytyneet? Urbaanin legendan mukaanhan Eläintarha on saanut nimensä paikalla olleesta tai vähintään sinne suunnitellusta eläintarhasta.

Totuus on tarua ihmeellisempi. Vanhastaan Töölönlahden pohjoispuolista mäkialuetta kutsuttiin nimellä Viksberg. Siellä sijaitsi jo 1770-luvulla tunnettu terveyslähde. Vuonna 1851 kauppaneuvos Henrik Borgström vuokrasi alueen rakentaakseen sinne puiston ja vesiparantolan, mutta rautatien rakentamisen vuoksi lähde kuivui. Suunnitelmasta toteutui vain puisto, jonka nimenä oli aluksi Tölö park eli ”Töölönpuisto”.

Kun tulevalle puistolle ja kylpylälle (”blifwande Djurgård vid Helsingfors”) haettiin osakkaita 1851, ei suunnitelmassa mainittu mitään eläintarhan perustamisesta. Nimi-idean esikuva olikin Tukholman Djurgården, jonka mallin mukaista puistoa Helsinkiin silloin suunniteltiin. Uusi Suometar (1871) piti nimeä käsittämättömänä ja kirjoitti: ”– – jos sen sepitys johtuu Ruotsissa, Tukholman lähitteellä, olevasta ’Djurgården’sta’, ollaan meillä toden todella vaivaisia köyhiä kuin 'kirkonrotat' nimen antamisvoiman lahjasta.”

Suomenkielinen muoto Eläintarha mainitaan ensimmäisen kerran 14.6.1870 Suomalaisessa Wirallisessa Lehdessä. Se ilmoitti, että ”Taideniekkain seura aikoo ensitorstaina viettää juhlan Eläintarhassa, jossa uusi ravintola on valmistumaisillaan”.

Eläintarhan sijoittamista alueelle suunniteltiin vasta 1889. Lopulta se sijoitettiin kuitenkin Korkeasaareen. Nimipari EläintarhaDjurgården ehti kuitenkin vakiintua 1880-luvulla ja sai jäädä.

SIRKKA PAIKKALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 10.5.2009.


Eläintarhanajot 9.5.1954. Kilpailijoita nykyisen Vauhtitien kohdalla. Kuva: Väinö Kannisto. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0
Vuoden 1954 Eläintarhanajojen kilpailijoita nykyisen Vauhtitien kohdalla. Kuva: Väinö Kannisto. Helsingin kaupunginmuseo.