Ahavaa ja variksensaappaita

Purjehtijan tai kalastajan iho ahavoituu merellä, tulee karheaksi ja ruskeaksi.

Ahavoituminen merkitsee yleisemminkin päivettymistä, sierettymistä, rohtumista. Tämän teonsanan kantana on ahava. Se tarkoittaa etenkin keväällä puhaltavaa kuivaa ja navakkaa tuulta, tuulista ja aurinkoista mutta kylmää kevätsäätä, paikoin murteissa myös kuumaa, kuivaa aikaa kesällä. Lisäksi ahava tarkoittaa ihon ahavoituneisuutta.

Samaa tai osittain samaa kuin sana ahavoitua tarkoittavat rohtua ja sierettyä. Rohtunut tai sierettynyt iho on kuiva, karhea, halkeileva. Sana rohtua, itämurteissa muodossa ruohtua, on johdettu sanasta ruoho, ja se on alkuaan tarkoittanut taudin tai ihottuman tarttumista ruohosta tai maasta – kuten uskottiin. Sierettyä puolestaan on samaa kantaa kuin kovasinta eli hiomakiveä tarkoittava siera.

Entisaikaan oli yleistä, että lasten jalat sierettyivät. Lapset juoksivat koko kesän paljain jaloin, monesti jo jalkineiden puutteen vuoksi, ja saivat variksensaappaat eli varissaappaat. Iho tummui, kuivui ja naarmuuntui.

Eteläisessä Suomessa, kuten Inkerissä ja Virossakin, on vanhastaan puhuttu kurjensaappaista. Lapsia on myös varoitettu, että kurki nokkii jalat. Heitä kiellettiin keväällä menemästä kylmällä ja sateisella säällä paljain jaloin ulos, sillä rapakurki puree tai lokakurki hakkaa sääret. Paikoin on sierettyneitä jalkoja sanottu kurpan nokkimiksi.

Etenkin Satakunnassa sierettyminen on pantu sammakon tiliin: sierettymiä on sanottu sammakon- tai sammakansaappaiksi. Sammakko samoin kuin kurki ja kurppa oleilevat päivät pitkät vedessä, joten ne on leikillisesti voitu helposti yhdistää lasten saamiin ”saappaisiin”. Varis taas on syyllistetty siksi, että se on kevään tullen ensimmäisenä lennellyt ja hypellyt pihan tuntumassa.

Variksensaappaat, sammakonsaappaat ja muut semmoiset nimitykset ovat kuvakieltä ja leikkipuhetta, mutta niiden taustalla on myös vanhoja uskomuksia. Ihmiset ovat tunteneet pelkoa muuttolintuja ja sammakkoa kohtaan, koska ne saattavat ”pilata” ihmisen, niin että hänelle aiheutuu kesällä kaikenlaisia vaivoja.

Vaivoja pyrittiin entisaikaan ehkäisemään loitsuilla tai leikkimielisillä runoilla. Variksensaappailta myös välttyi, jos kevätaamuna söi heti herättyään ”linnunpalaa”, esimerkiksi palasen leipää.

 

MAIJA LÄNSIMÄKI                                                                                                                                                                             Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 1.6.2008.