Keski-Suomi vai keskinen Suomi?

Miten Keski-Suomi eroaa keskisestä Suomesta? Keski-alkuiset maantieteelliset nimet ovat yleensä vakiintuneet tiettyjen alueiden nimiksi. Nykyisiä Suomen maakuntia ovat Keski-Pohjanmaa ja Keski-Suomi, mutta kyllä näillä ilmauksilla voidaan tarkoittaa vähän epätarkempiakin alueita. Vasta kun perustettiin tuonnimiset maakunnat, saatiin syy varoa käyttämästä noita nimiä muusta kuin tarkkarajaisesta maakunnasta. Siihen asti puhuttiin esimerkiksi Keski-Pohjanmaan murteista ja Keski-Suomen järvimaisemista. Ainakin maisemista puhuttaessa alue voi olla summittaisempi kuin Keski-Suomen maakunta.

Usein käytetään myös epämääräisempää ilmausta ”keskinen Suomi”. Onko tarpeen tehdä tällaista eroa? Tuntuu siltä, että asiayhteys riittää kertomaan, milloin puhutaan täsmälleen maakunnasta. On olemassa talousalueeksi ymmärretty Keski-Uusimaa, jonka nimitys on aivan yleisessä käytössä. Pieksämäen seudusta käytetään myös nimeä Keski-Savo, vaikka tutummilta kuulostavat ulkopuolisen korviin Savon osina Etelä- ja Pohjois-Savo tai Sisä-Savo ja Ylä-Savo.

”Keski-Helsinkiä” ei oikeastaan ole, vaan on Helsingin keskusta. Kaupunkien keskialueista yleensäkin puhutaan tuohon tapaan. Sanalla keskinen näyttää kuitenkin olevan käyttöä alueita määriteltäessä. Jonkin alan, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä, on jotenkin ilmaistava, että alue ei ole missään ilmansuunnassa kaupungin reunoilla vaan reuna-alueiden keskellä. Se on silloin keskinen, esimerkiksi Helsingin keskinen suurpiiri.

Viime vuosina on pohdittu Keski-Euroopan rajoja. Vanhastaan siihen ovat kuuluneet ne Länsi-Euroopan maat, jotka eivät ole Pohjois- eivätkä Etelä-Eurooppaa: Ranska, Saksa, Luxemburg, Belgia ja Hollanti, myös Sveitsi ja Itävalta. Kun Itä-Eurooppa on viime aikoina lähestynyt muuta Eurooppaa, on ajankohtaistunut kysymys, ovatko Puola, Tššekki, Slovakia ja Unkari itäistä Keski-Eurooppaa vai keskistä Itä-Eurooppaa vai Keski-Euroopan itäosia. Ilmaus riippuu kirjoittajan tarkoittamasta painotuksesta. Yleensä Keski-Eurooppa käsitetään pohjoisen ja etelän välissä sijaitsevaksi osaksi Eurooppaa.

Ilmaukset itäinen, läntinen ja keskinen jättävät tarkan rajauksen avoimeksi. Niitä voi käyttää eri tilanteissa tarpeen mukaan luonnehtimassa nimettävää kohdetta. Keski-Afrikka on tietyn valtion nimi, mutta keskinen Afrikka on epämääräisempi alue Afrikan mantereen sisäosissa. Voi puhua myös Afrikan keskiosista. Määritteeseen keskinen kuuluu siis tavallisesti tietty väljyys. Jos ei ole vakiintunut Keski-alkuista paikannimeä, voidaan paikkaa luonnehtia taipuvalla sanalla keskinen: keskisellä Suomenlahdella, keskisellä Itämerellä. Nämä ilmaukset ovat vain tilanteen mukaiseen tarpeeseen muodostettuja, joten sana keskinen ei kuulu nimeen eikä sitä kirjoiteta isolla alkukirjaimella. Siksi ei ole tarvetta arvuutella, tuleeko sanojen väliin kirjoittaa yhdysmerkki vai ei.

Vaikka sanaa keskinen joskus tarvitaankin, on Keski-Suomea tarpeetonta nimittää ”keskiseksi Suomeksi”.

PIRJO MIKKONEN

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 11.5.2004.